Ylempi loppusarja 2005

Furstarsin ottelut ja tilastot

FUR - Nerkoo 2 - 5

FUR: timo 0+2, Sami 1+0, Pasi 1+0 ja Konsta 0+1
Nerkoo: Kari Laine 2+0, Juha Kärkelä 2+0, Tommi "kyttä" Kärkelä 0+2, Jan Niemenmaa 1+0, Jari Tuuri 0+1, Juha Koski 0+1 ja nro 20 0+1

Kuusi miestä ja maalivahti ei piisaa Nerkoon höyläämön tasoisia nikkareita vastaan. Ensimmäinen erä jaksettiin roikkua mukana, vieläpä aika tasaisissa merkeissäkin, mutta toinen erässä alkoi luistin painaa ja Kihniön juna meni menojaan. Ottelun yksi kulminaatiopiste oli Nerkoon maalivahdin loukkaantuminen. Viitisen minuuttia pääsi Fur pelaaman tyhjään maaliin, mutta ainoatakaan hyökkäystä ei saatu aikaiseksi, kun taas naapuri pyöritti kuudella miehellä tehokkaasti maalin arvoisesti. Tauon jälkeen vehkeet päälle saanut Lasse Lisma oli mies paikallaan, eikä kiekkoa saatu muutamasta hyvästäkään paikasta sisään. Toinen erä Nerkoolle 4-1. Puolustajat, Tapsa Mäkinen ja Sami Vikström pelasivat koko pelin upeasti taistellen. Luistelua riitti viime minuuteille asti. Hyökkääjät Ranta, Mäkinen K, Esko ja Raiskio väsähtivät toisessa erässä pahasti, eikä Nerkoon puolustuksella ollut vaikeuksia koko ajan harvenevien hyökkäysten torjumisessa. Fur-maalissa Lassi yli pelipäällä ja piti numerot kohtuullisena. Loppusarja tulee olemaan tasainen ja veikkaanpa, että maalieroja lasketaan maaliskuun lopulla.

Old Bears - FUR 6 - 2

Old Bears: Heikki Hautaviita 3+1, nro1 1+2, Arto Kauppinen 1+0, Pekka Poutanen 1+0 ja Jarkko Valli 0+1
FUR: Esa 1+1, Anssi 1+0, Tapsa, 0+1 ja Lassi 0+1

Ihan oikean playoff-pelin maku jäi päivän pelistä. Pikku tönimistä ja sanailua puolin ja toisin, mikä oikeastaan kuuluu tällaiseen peliin. Silti ottelu oli reilu ja varmasti tasoltaan sieltä paremmasta päästä, jos nyt puhutaan harrastesarjatasosta. Ottelun alkoi selvällä Bearsin painostuksella, mutta niin vain ensimmäinen maali iskettiin Kankaanpään maaliin. Vaihteeksi terveillä polvilla luistellut Esa ”kynä” Ahola niputti koko Nalle puolustuksen ja nosti hallitusti yläpesään. Tästä pelin painopiste siirtyi yhä enemmän Fur-maalille, eikä ilman tulosta, sillä tauolle mentiin jo 3-1 lukemissa. Pikku huilin jälkeen tuli Fur aivan uudella ilmeellä ja Essin esityöstä sai Anssi siirtää kiekon mielipaikastaan, längistä, sisään. Muutenkin Furrin peli pyöri hienosti, mutta maalit jäi valitettavasti tähän, vaikka kolmekin kertaa päästiin veskarin kanssa nokikkain. Lopussa Old Bears kaunisteli lukemia ihan liian isoiksi pelin tapahtumiin nähden. Joukkueesta löytyy aina uusia ratkaisijoita Vallien ja Kujansuiden rinnalle. Nyt Heikki hattutemppu Hautaviita. Kankaanpää oli koko joukkueenakin tasaisempi, ehkä hieman voimakkaampikin ja ansaitsi voiton, mutta huono ei ollut 6-2 lukemista huolimatta Furkaan. Pelit jatkuu ja kaikki on auki.

FUR - Tevaketut 3 - 3

FUR: Konsta 2+0, Anssi 1+0, Esa 0+1, Viksi 0+1, Jukka 0+1 ,Karppa 0+1 ja Lassi 0+1
Tevaketut: Turkka Mäkipää 2+0, Marko Lehtiniemi 0+2, Jouni Päiväniemi 1+0, Paavo Keskiruusi 0+1 ja Sami Alitalo 0+1

Lähes parhaalla porukalla ja tosi hyvin latautuneena lähti FUR voittamaan Tevakettuja. Asenne ja yritys oli kohdallaan alusta lähtien, mutta Tevaniemen miehillä oli ilmeisesti samanlaiset ajatukset, sillä Ketut taisi pelata parhaan pelinsä Furria vastaan. Ottelun alussa vauhtia oli kuin Old Bears peleissä parhaimmillaan. Molemmille vauhtia oli ehkä liikaakin, siksi paljon harhasyöttöjä ja sähläystä nähtiin. Hienoa, että peli pysyi kuitenkin reiluna puolin ja toisin. Edellisen pelin seitsemästätoista läpiajosta oli jotain opittu, nimittäin nyt ei päässyt yksin läpi Lehtiniemi, Mäkipää eikä Kuusiniemikään. Ottelu alkoi Furstarsin hallinnalla, mutta varsin nopeasti tasoittui ja välillä peli pyöri pitkäänkin Lassi Ylijoen maalilla. Kaksi maalia livahtikin ikävästi todella pahasta maskista ja toinen vielä suuntaa muuttaen omasta pelaajasta. Pelin lopussa paine siirtyi väkisin myös loistavan ottelun pelanneen Jukka Helmannin maalille. Kahden miehen ylivoimalla pisti Mara Mäkinen yläpesään lukemiksi 3-3. Melkoista mylläkkää ja pommitusta oli vielä aivan lopussa Helmannin nenän edessä, mutta Kari Torpan tolppalaukausta lähemmäs ei päästy. Tasapeli taisi maistua Tevaketuille ja hienosti meteliä pitäneelle fanikatsomolle makealta, kun taas pettyneet Furveljet saavat katsoa peiliin ja käydä maalintekoharjoituksiin. Paikkoja nimittäin oli.

FUR - ARP 8 - 0

FUR: Pasi 2+1, Tapsa 1+2, Esa 2+0, Mara 1+1, Anssi 1+1, Timo 0+2, Mauri 1+0, Jukka 0+1, Harri 0+1 ja Samuli 0+1
ARP:

On se kummallista, kun pitää puristaa mailaa tälläkin tasolla. Koko ensimmäinen erä oli molemmilta ihan täyttä sekoilua. Kamalasti jäähyjä, harhasyöttöjä ja hirveätä huutoa vaihtoaitiosta. Fur toki hallitsi peliä ja tauolle mentiin 2-0 johdossa. Tuomaristo oli hyvin mukana ja peli pysyi hienosti hanskassa. Jäähyjä tuli tosi paljon, vaikka peli ei mitään ”sikaa” ollut. Jotenkin niitä vain tuli; hermoilua molemmilta. Toisella jaksolla saatiin vaihdot pidettyä lyhyempinä ja automaattisesti tempo pidettyä nopeampana. Pienehköllä ryhmällä pelannut ARP putosi kyydistä eikä Lassin ollut vaikeuksia pitää kauden ensimmäistä nollaa. Konjakit Lassille ansaitusti hyvästä pelistä siksikin, ettei puolustusinto enää ottelun loppupuolella ollut huipussaan. Furrin parasta tänään oli Lassin maalivahtipeli ja pakkien nöyrä puolustaminen. Erityisen mukava oli nähdä, kun Sami Vikstöm oli päättänyt, että tästä ei mennä läpi. Hyvää loppupeleihin tietää myös hyökkääjien onnistumiset. Pitkästä aikaa. Pasin ja Maran siirto kolmosketjun laitureiksi sai poikiin kummasti lisää yritystä ja molemmille hyvät tehot. Välierissä onkin tiedossa mielenkiintoinen vääntö Tevakettujen kanssa. Alkusarjassa tappio, ylemmässä loppusarjassa jo tasapeli ja välierissä…

Tevaketut - FUR 3 - 1

Tevaketut: Turkka Mäkipää 3+0
FUR: Sami Vikström 1+0

Turkka Mäkipään kolme maalia ja Jukka Hellmannin vakuuttava esitys maalilla vei Tevaketut loppuotteluun. Hyvällä sykkeellä oli molemmat joukkueet pelissä alusta lähtien. Enemmän virheitä sattui Furrille. Varsinkin toinen maali jäi harmittamaan, kun Turkka oli unohdettu maalille ihan yksin. Tällaisesta paikasta ei enää voi erehtyä. Furrin ote kuitenkin terästyi ja tiukka taistelu jatkui viimeisille minuuteille. Maalit vaan oli tiukassa. Ehkä yritettiin liian lähelle ja vedot kauempaa jäi vähemmälle. Ne harvat napsi Hellman varmasti, eikö mies tainnut sylkeä kiekkoa kertaakaan eteensä. Tunteikkaassa pelissä luonnollisesti istuttiin myös jäähyllä, ja aika tasapuolisesti. Nuoret tuomarit selvisivät hyvin vaikeasta pelistä. Viisi minuuttia ennen loppua otti Fur Lassin maalilta ja kuudella miehellä pyöritettiin Tevakettujen maalilla, mutta vain yksi sisään ja sekin puoli minuuttia ennen loppua. Viimeisen maalin iski Mäkipää lähes suoraan aloituksesta tyhjiin. Hyvä peli. Tevaketut halusi enemmän voittaa, mikä näkyi myös siinä, että ns. parempia miehiä kuormitettiin enemmän liigaporukoiden tapaan. Keskiruusin Paavon viikate osoitti toisaalta jonkin moista yritystä, toisaalta äärimmäistä tyhmyyttä. Entä jos Mara olisi liukunut pää edellä päin laitaa. Harrastekiekkopelissä. Loppuottelupaikka on kuitenkin ansaittu koko kauden hienoilla esityksillä.