Furstarsin pistepörssi ja pelit

Furrin pistepörssi

Pekka Vänni 9+7=16
Tapani Mäkinen 10+4 =14
Esa Ahola 8+0 = 8
Pasi Raiskio 1+4 = 5
Timo Ranta 3+1 = 4
Juha Lamberg 2+2 = 4
Mika Niittymäki 1+2 = 3
Tommi Mäkinen 1+2 = 3
Ville Helminen 0+3 = 3
Heikki Kauppila 1+1 = 2
Harri Vehkalahti 0+1 = 1

 

Furstar - Kuru 4 - 1

Fur: Pekka Vänni 1+0, Juha Lamberg 0+1

Eipä innostunut furrin miehet parhaimpaansa. Toisaalta on vastustajan aliarviointia vaan haukkua oma porukkaa. Kuru pelasi todella hyvän pelin. Koko porukalla riitti intoa ja yritystä molempiin suuntiin, eikä Furrin kankeahkosti liikehtineet papat ehtineet mukaan. Kurun puolustus pelasi aivan mahtavasti. Aina oli vähintään kaksi miestä kiekon alla ja jotenkin myös hykkääjillä riitti virtaa tulla apuun. Furrin peli tyrehtyi siihen mihin yleensä Furrin vastustajan peli on tyrehtynyt eli kohta siniviivan jälkeen puolustusmuuriin. Oikeastaan Fur hallitsi peliä, tosin lievästi mutta kuitenkin. Kuru vaan oli tehokkaampi maalipaikoissaan. Pakko on myös kehua jäätävästi pelannut Kurun junnu veskaria, joka torjunnoillaan antoi omalle porukalle mahdollisuuden voittaa. Onnittelut Kurulle. Joukkueena loistava esitys. Furrista ei juuri onnistujia löydy.

 

12.2. Furstars - Kiekko Kanuunat 7 - 4

Fur: Tapani Mäkinen 2+1, Juha Lamberg 2+1, Tommi Mäkinen 1+1, pekka Vänni 1+1, Esa Ahola 1+0, Heikki Kauppila 0+1

Mukava leppoisa peli, jossa maaleja tehtiin vuorotellen ja paljon. Kanuunat olivat parantaneet peliään oikein tosi paljon. Turha höntyily oli vähentynyt ja pojat pelasivat jo niinkuin pitääkin. Tosin Fur oli liikkeellä pikkuisen puolivaloilla. Puolustus jätettiin nyt kokonaan pakkien hommaksi ja hyökkääjillä oli varaa tuhlata ihan selviäkin maalipaikkoja. Tauolla tilanne oli 2-2. Sen verran löytyi vanhoilta herroilta ammattiylpeyttä, että lopulta peli käännettiin, vaikka muutamasta lopun jäähystä johtuen pisti Kanuunat hanttiin ihan loppuun asti. Pelin parasta Furria oli Lambergin Juhan näyttävät kiekonriistot ja tehot hyökkäyspäässä. Mäkisen Tapsa ja vännin Pekka jaksaa kasvattaa pistepörssiä pelistä toiseen. Tapsan kaksi maalia yläputken kautta oli vakuuttavan näköistä. Mitalipelit meni mutta mukava se on aina pelata ja mukavampi vielä on voittaa.

5.2. White Devils-Furstars 6 - 2

FUR: Pekka Vänni 1+1, Tapani Mäkinen 1+0, Ville Helminen 0+1

Ensimmäinen jakso oli tarkkaa peliä molemmilta. Tasaista vääntöä, jossa molemmilla oli paikkansa. Ensimmäinen maali merkattiin Devilseille ja johto kestikin erän loppupuolelle asti. Fur ylivoima pyöritti lähes kolme minuuttia suvereenist kunnes vihdoin Helmisen Ville pääsi tykittämään Pekan luistimen kautta kiekon reppuun. 1-1 tilanteessa tauolle.

Toisen jakson alku oli Furrille synkkä. Parissa minuutissa värkkäsivät Lavian pojat kaksi maalia, joissa ehkä pikkuisen oli onneakin. Toinen iskettiin ilmasta aika korkealta ja yleensä näistä ei kyllä osu. Nyt osui. Tasaisena peli pysyi edelleen ja paikkoja oli Furrillakin mutta Devilsit tekivät omista paikoista maalit. Tehot olivat siis kohdallaan, kun furrin herrat laukoivat takalautaan ja päin veskaria. Ja Ivanoff pelasi kyllä hyvän pelin. Toinen asia, josta pitää Devilseja kehua, oli puolustaminen. Todella nöyrästi ja varmasti pelattiin fur-hyökkääjiltä kiekko pois ja maalin edustalla oli todella vähän tilaa. Kaikki kunnia White Devilsille. Onnittelut. Varmasti kauden paras peli vaikka Furrikaan ei ollut ihan parhaimmillaan. Pelit jatkuu kuitenkin alemmassa loppusarjassa ja siellä yritetään taas kovasti.

 

 

22.1. Sammin Pojat-Furstars 5 - 4

Fur: Pekka Vänni 2+0, Heikki Kauppila 1+0, Timo Ranta 1+0, Tapani Mäkinen 0+1, Tommi Mäkinen 0+1

Tasainen vääntö, jossa Sammin pojille lopulta ehkä ansaitut pinnat. Furrin taistelu oli hyvää, mutta lopun pienet virheet maksoivat kaksi maalia. Niinimäen Juha pelasi Poikien maalissa hyvän pelin ja torjui varsinkin toisella jaksolla tukun pahojakin paikkoja. Pekka painoi Furrin hyökkäyksessä pää märkänä loppuun asti ja olikin näkyvin hyökkääjistä. Pakeista Heikki ja Tommi hoitivat puolustushommat vakuuttavasti ja olivat tehokkaana myös hyökkäyksissä. Heikin varma kiekonhallinta oman maalin takana kertoo vahvasta itseluottamuksesta. Sammin hyökkäys lepäsi pitkälti Rajamäen Puten varassa, joka laittoi kiekko verkkoihin välillä lusikkapuoleltakin. Pudotuspeleihin Furri lähtee haastamaan kovaan iskuun päässyttä White Devilsiä.

15.1. Kiekko Kanuunat-Furstars 0 - 7

Fur: Tapani Mäkinen 3+2, Pekka Vänni 2+3, Esa Ahola 2+0, Harri Vehkalahti 0+1

0 - 7, tylyt lukemat. Pelin alku lupaili tosin Kanuunoille ihan hyvää. Pojat tulivat hyvällä asenteella ja liikkeellä peliin ja jopa hieman hallitsivat ensimmäisiä minuutteja. Vähitellen alkoi myös Furiin kone lämmetä ja pelin painopiste kääntyi väkisin Kanuuna maalille. Furrin hyökkääjistä Tapsa, Pekka ja Esa tekivät hyökkäyspäässa mitä halusivat, vaikka nuoret pojat koittivat roikkua puserossa. Puolustuksessa Heikki, Tommi ja Ville tekivät sen mitä pitääkin ja varsinkin Ville oli jälleen jäätävä. Pientä ihmetystä on herättänyt hyökkääjien into myös luistella alaspäin ja Pekan takakarvaus olikin kuin oppikirjasta. Veskarille nollapeli on aina nollapeli ja nyt tuli vielä laukauksiakin. Itse asiassa Kanuunat saattoivat voittaa maalilaukaukset. Tehot vaan oli nollassa. Hattua pitää nostaa nuoren porukan kovalle yritykselle, joskin välillä peli vaikutti vähän ylipelaamiselta. Näistä lukemista huolimatta Kanuunat ovat selvästi parantaneet peliänsä. Pari kautta vielä niin harrastekiekon idea alkaa löytyä, kuten nyt tuntuu käyneen Hönöille.

18.12. Furstars-White Devils 4 - 2

Fur: Esa Ahola 2+0, Tapani Mäkinen 1+1, Timo Ranta 1+0, Ville Helminen 0+1

Vanhaan malliin seitsemällä miehellä naapurin kolmea ketjua vastaa. Nyt oli ihan pakko puolustaa ja monta kertaa vaan purkaa kiekot omalta alueelta. Tällaista ei Furrillta ole totuttu näkemään Ensimmäinen puolisko meni Devilsien tahdissa, mutta Furrin puolustus oli tos hyvin mukana pakottaen Devilsit laukomaan kaukaa. Nämä vedot pystyi Vehviläisen Timo aika helposti liimaamaan. Hienosti jaksoivat myös hyökkääjät pakittaa.

Toisella jaksolla devilsien johtaessa maalilla alkoi paikkoja tulla Furrillekin ja Ivanoffillekin tuli hiki. Rannan lerppu siniviivalta livahti jostain suojusten välistä Tapsan tehdessä hyvän maskin. Kohta perään pääsi Essi vetopaikalle ja kiekko yläputken kautta sisään. Tapsan upea koko kentän kuljetus ja kiekko väkisin reppuun katkaisi lopullisesti Devilsien selkärangan. Tietenkin Devils joutui pienellä riskilläkin hyökkäämään ja näin avautui useitakin paikkoja vastahyökkäyksiin, joista yhden Essi hyödynsi veivaten rystyltä ohi Ivanoffin. Toisella jaksolla Devilsien yhteispeli jotenkin hajosi ja vuorotellen kokeilivat hyökkääjät tuoda kiekkoa yksin ylös. Puolustus ohjasi yritykset kulmiin jossa Helmisen Villen johdolla kiekko otettiin pois. Ville olikin puolustuksen ykkönen ja koko kentän paras, mutta tosi hienoa oli myös Vännin Pekan puollustustahto tänään. Esa oli tutun tehokas ja Vehkalahden Harri luisteli kauden ensimmäiset potkut, eikä ollenkaan huonosti. Furrilta kauden paras peli ja taktisesti nappi suoritus.

11.12. Furstar-Iki-Hockey 7-2

Fur: Pasi Raiskio 1+2, Mika Niittymäki 1+2 Esa Ahola 2+0, Timo Ranta 1+1, Pekka Vänni 1+1, Tapani Mäkinen 1+0, Ville Helminen 0+1

Vanha klassikko ei noussut tällä kertaa kovinkaan kummoiseksi peliksi. Iki-Hockey antoi heti reilusti tasoitusta sillä kuusi miestä on liian vähän. Ei näitä pelejä enään voiteta kuudella ukolla, vaikka Furrikin lähtikin vastustajan mukaan kävelemään. Iki-hockey osasi pelataa juuri sopivan hitaasti ja inhottavasti, mikä piti numerot yllättävänkin pitkään tasaisena. Toisella jaksolla voimat loppuivat ja reppu heilui. Taisi siinä veskarinkin paras into hiipua kun kenttämiehiltä ei paljoa apuja löytynyt. Kokonaisuutena ei Furrin esitys oli voitosta huolimatta aika vaisu. Raiskion Pasin vire oli hyvä ja parani vain kun mies pääsi ensimmäistä kertaa urallaan Furrin ykkösketjuun. Maalissa Timo pelasi omalla hyvällä tasollaan vaikka joutui olemaan pitkiä aikoja kylmissään. Puolustuksella ei isompia ongelmia ollut, vaikka Juhan luistelua taisivat kaikki vähän kaipailla.

27.11. Furstars-Hönöt 2-7

Fur: Tapani Mäkinen 2+0, Pekka Vänni 0+1

Hönö's Allstars pelasi hyvin. Koko joukkue pani peliin sen mitä löytyi ja se riitti ihan kevyesti Furrille. Hönöjen puolustus pelasi nöyrästi ja juuri riittävän kovaa, jolloin tilaa ei juuri ollut. Iholle tultiin reilusti ja oikein ja hyökkäyspään aktiivisuus riitti seitsemään maaliin. Aika monta maalia iskettiin ripareista, mikä kertoo hyökkääjien röyhkeydestä. Voitto tuntui Hönöille maistuvan sillä tuuletuksen maalien jälkeen oi niin kuin pitääkin. Furrin peli oli oudon aneemista. Alku oli tasaista, mutta muutama jäähy käänsi pelin Hönöille. Ja kun ei Furrin hyökkääjät innostuneet oikein paljon puolustamaan oli peli selvä. Hönöistä on kasvanut ihan kelpo nippu harrastekiekkoon kunhan muutama lapsi kasvaisi aikuiseksi ja osaisi vielä pitää suuta pienemmällä. Muuten porukkaa vastaan on hieno pelata. Furrin paras oli kahden upean maalin tekijä Tapsa Mäkinen. Vännin Pekka erottui myös kovalla karvauksella ja yrityksellä loppuun asti. Kausi ei ole alkanut oikein hyvin. Torstaina reenaataan ja lauantaina on harjoituspeli Devilsejä vastaan sekä sauna ja kriisipalaveri.

 

13.11. Furstars - Kuru 2 - 2

Fur: Pasi Raiskio 0+2, Esa Ahola 1+0, Pekka Vänni 1+0

Kauden avauspeli ja Furrilta jäälle se perinteinen 8 äijää. Alkuun se näytti riittävän sillä Kurun isohkoa ryhmää vietiin mennen tullen, mutta huono viimeistely ja Teemu Nurmen loistava peli piti numerot pieninä. Ensimmäisestä maalista vastasi Vännin Pekka ohjaten Pasin maanuoliaisen reppuun. Vähitellen lämpeni Kurukin ja tasoituksen maalin edestä iski kukas muu kuin Janne Sarvijärvi. Furrin toinen maali syntyi jälleen Pasin hienosta syötöstä, jolla Essi pääse karkuun. Esalta näppärä harhautus rystypuolelle ja kiekko varmasti maalin kattoon. Joku taisi odotella vetoa hanskapuolelle. Kurun tasoitus syntyi taas maalinedus hässäkästä jossa kiekkoa vaan ei saatu siivottua pois. Tasalukemissa mentiinkin sitten loppuun asti, vaikka molemmilla oli vielä paikkoja ratkaista peli. Furrilla ehkä hivenen enemmän, vaikka paras vauhti näytti hiipuvan loppua kohti.

Kurun paras oli Teemu Nurmi, mutta ryhmässä oli nuoria kavereita, jotka varmasti kauden aikana nousevat vielä paremmin esiin. Puolustus varsinkin tuntui ottavan homman tosissaan. Furrin ykkösratkaisijaksi nousi Raiskion Pasi, jonka rauhallinen järkevä peli toi kaksi maalisyöttöä. Pasi oli ottanut vauhdista vähän pois ja ottanut järkeä tilalle.

20.11 Furstars - Nerkoo 0 - 6

Tiivistettii seitsemään mutta se ei auttanut. Nerkoo jyräsi reilulla kahdella kentällisellä ja nyt on Puuha-Pete löytänyt sopivat nuoret vahvistukset ryhmään. Jos tämä nippu on mukana, ei tarvitse pyttyä Kihniöltä Parkanoon tuodakaan. Ei yhtään heikkoa lenkkiä ryhmässä. Kaikki osaa luistella ja kaikilla pysyy kiekko lavassa. Täydellinen harrasteporukka. Itseluottamus voisi olla parempi, sillä jotenkin tuntui, että äijät koko ajan pelkäsi jotain ihmeellistä Furrin nousua. Turhaa hätäilyä jopa viidellä kolmea vastaan ja kummallista mailan puristamista vaikka peli oli periaatteessa selvää pässin lihaa. No oli siinä Furrillakin muutama paikka, mutta ne Karvinen hoiti tyylikkäästi. Furrin parhaimmistoa oli Vehviläisen Timo maalissa numeroista huolimatta ja Lambergin Juha, joka ainoana pystyi todella haastamaan Nerkoon pakit.

Tuomaristo onnistui vaikessa pelissä mukavasti, vaikka aika paljon jäähyjä tuli Furrille. Tosin Nerkoon ylivoima oli niin selvä, ettei siinä sen kummempaa vääntöä tarvittu.