Furstarsin pelit ja pistepörssi 2007-2008

 

Fur-pörssi 2007-2008

  1. Esa Ahola                    12+12=24 
  2. Pasi Raiskio                10+  6=18
  3. Juha Lamberg               9+  5=14 
  4. Topi Holmala                8+  4=12 
  5. Konsta Mäkinen            5+  6=11
  6. Anssi Ylinen                  4+  7=11 
  7. Timo Ranta                   3+  5=  8 
  8. Tapani Mäkinen            3+  4=  7 
  9. Jukka Harjula               3+  3=  6
  10. Harri Vehkalahti           3+  0=  3 
  11. Sami Vikström              2+  1=  3 
  12. Mauri Kauppinen          1+   0=  1
  13. Lassi Ylijoki                  0+ 1=    1
  14. Tommi Mäkinen            0+ 1=    1

 

Play-offit

PRONSSIOTTELU: FUR - Iki-Hockey 4 -3

FUR: Esa Ahola 1+1, Anssi Ylinen 1+1, Jukka Harjula 1+0, Pasi Raiskio 1+0, Tapani Mäkinen 0+1 ja Juha Lamberg 0+1

Ensimmäisen kerran sai FUR koko miehistönsä mukaan. Oliko sitten syynä pelin tärkeys vai huoli ensi kauden pelipaikasta. Hyvä kuitenkin. Viimeisissä peleissä on toisella jaksolla hyydytty aika pahasti. Nyt ei tätä tullut ja tempo pysyi hyvänä loppuun asti. Ensimmäinen erä oli molemmilta tasaista peliä. Furrin hyökkäykset olivat ehkä hieman pidempiä ja kiekko liikkui mieheltä toiselle. Iki-Hockeyn hyökkäykset olivat nopeita vastahyökkäyksiä, joista liian moni oli ylivoimahyökkäyksiä. Yleensä nämä olivat aika vaarallisia. Tosin Fur pakit olivat myös hyvin mukana peittämässä ja laukaukset oli ammuttava kaukaa. Tauon tilanne oli 3 - 3 ja kaikki vielä auki. Toisella jaksolla näytti kun Iki-Hokin puhti olisi hieman hiipunut. Furrin lukuisat jäähyt pitivät kuitenkin pelin tasaisena. Maalipaikkoja oli molemmilla, mutta nyt nousivat veskarit esiin. Viitisen minuuttia ennen loppua Furrin kolmoskenttä pyöritti peliä hienosti ja Juha Lambergin tarkka syöttö löysi Pasi Raiskion maalin edestä. Tarkka ranneveto Aten kainalosta verkkoihin ja tämä oli pelin voittomaali. Ei mennyt hukkaan Vahon koulun huussin seinään hakatut vedot. Loppu oli sitten Furrin tuskaa Häkkisen Jounin ja Vehkalahden Harrin otettua vielä lopussa jäähyt mieheen. Iki-Hockeyn veskari pois ja kuudella kolmea vastaan. Tästä ei yleensä hyvää seuraa, mutta nyt taisteltiin loppuun asti. Lassi oli maalilla muuri ja hienon taistelun isoa ylivoimaa vastaan tekivät Raiskio, Mäkinen, Lamberg. Varsinkin Pasi nousi lopussa hienosti esiin. Voittomaali ja hieno puolustustaistelu.                                                                                    Ottelun tuomarit onnistuivat hienosti. Peli pysyi siistinä panoksista huolimatta. Huhdan Markon tuomaroidessa on helppo pelata. Mies on laittamassa luistimia naulaa, mutta toivottavasti esimerkki kantaa tuleviin vuosiin. Ehkäpä vielä tärkeimpiin peleihin löytyisi innostusta.

VÄLIERÄ: FUR - Nerkoo 4-7

FUR: Esa Ahola 2+2, Topi Holmala 2+1

Tosi hyvän vastuksen pystyi Fur tarjoamaan runkosarjan ykköselle. Alusta lähtien Furrin ykkösketjuksi noussut Ahola-Mäkinen-Holmala pyöritti peliä upeasti ja toisessa vaihdossa sitten räpsähti. Topin veto vastustamattomasti sisään. Seuraavassa vaihdossa Mäkisen Tapsa antoi namusyötön Anssi Yliselle joka ohjasi mailallaan kiekon ohi hölmistyneen Nerkoo vahdin. Tuomari kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä hylkäsi maalin. Hän oli Fur-kapteenin asiaa teidusteltua kertonut nähneesä Anssin potkaisseen kiekon maaliin. Erinomainen näkö miehellä. Kukaan muu ei nähnyt potkua. Furrin hyvä ote ei tästä tuomarivirheestä, eikä edes Nerkoon kavennusmaalista, kuitenkaan kadonnut. Hyviä tilanteita Nerkoo maalilla oli paljon ja pari komeaa maaliakin saatiin aikaiseksi. Tauon jälkeen Nerkoo näytti saaneen uutta potkua ja pieni väsymys (pakko myöntää) näytti hiipivän Fur-veljien pohkeisiin. Irtokiekkoihin ehti yleensä Kihniön miehet ensin ja tästä syystä pelin hallinta vaihtui. Maalit lipsahtivat Lassi selän taakse kuitenkin jotenkin helposti. Pari, kolme ainakin ihan omista virheistä, mikä tarkoittaa kyllä peiliin katsomista. Loppuun asti kuitenkin yritettiin ja viimeisen maalin sai Nerkoo iskeä tyhjään maaliin. Furrin ykkösketju iski (hyväksytyt) maalit ja pelasi muutenkin hyvän pelin. Mäkisen Tapsa puolustajana oli taas kuin nuorena miehenä. Tasainen peli, jossa Nerkoon aktiivisuus ottelun lopussa palkittiin. Harmittamaan jää hylätty maali ensimmäisessä erässä, jossa peli vielä kulki.                                                                                 J. Valtanen kaipaili unelma finaalia FUR-Iki-hockey. Pronssipeliksi se kutistui, mutta eiköhän siinä ole motivaatio korkealla molemmilla joukkueilla.

Ylempi Loppusarja

KuPa - FUR  6-7

FUR: Topi Holmala 3+2, Esa Ahola 1+3, Konsta Mäkinen 1+0, Juha Lamberg 1+0, Tapani Mäkinen 1+0. Timo Ranta 0+1

Kummallinen peli. Fur vei ottelua ensimmäiset 45 minuuttia. Tosin tauolla taisi maalit olla vielä 0-0. Furrin lievää hallintaa jokatapauksessa. Toisessa erässä ketju Ahola-Mäkinen-Holmala laittoi melkoisen rallin päälle. Lähes jokaisessa vaihdossa heilui naapurin verkot. Maalit olivat komeita ja yleensä hienojen yhdistelmien jälkeen. 7-0 tilanteessa olisi luullut pelin olevan selvä, varsinkin kun peliä oli vajaat viisi minuuttia jäljellä. Viidessä minuutissa kuusi maalia ei ole huonosti Kurulta. On myönnettävä, että Fur oli täydellisessä paniikissa. Ihan lopussa tarjottiin tasoitustakin kun Kauppisen Maurin purku lipsahti vaihtoaitioon. Jäähyhän siitä, Kurun maalivahti pois ja yv kuudella neljää vastaan. Kiekko pyörikin Lassin maalilla, mutta pysyi sentään kentän puolella. Olisihan se seitsemäs maali ollut vähän liikaa. Hieno nousu kuitenkin Kurulta. 

 

FUR - Nerkoo  3-8

FUR: Jukka Harjula 1+0, Tapani Mäkinen 1+0, Pasi Raiskio 1+0, Konsta Mäkinen 0+1,    Esa Ahola 0+1, Timo Ranta 0+1

Fur aloitti terävästi. Kolme nopeaa maalia ja Nerkoo tarjosi voittoa. Tuurin Ekin loistopeli esti ottelun ratkeamisen jo ensi erässä. 6-7 läpiajoa, eikä yhtään maalia. Yleensä Nerkoon idiootivarma puolustus oli nyt pahasti unessa. Furrin tehottomuuden ansiosta oli tilanne tauolla jo 3-3. Toinen jakso oli ihan tasaista peliä, mutta Nerkoo teki maalit. Kolme viimeistä annettiin Kihniön pojille kyllä ihan lahjaksi. Ihan kelpo peli Furrin miehistöltä. Maalit vain puuttuivat. Mukava oli kuitenkin nähdä, että sarjakärki oli samalta planeetalta. Ehkä vielä kohdataan.

 

FUR-Iki-Hockey 1-6

FUR: Esa Ahola 1+0, Pasi Raiskio 0+1

Tosi ikävä ilta Furrin miehille. Ei auttanut, vaikka joukkueen johto oli tiivistänyt porukan kahteen superkenttään. Ei auttanut, vaikka Raiskio oli hiihtänyt Lapissa 150 km. Iki-Hockey oli parempi joka osa-alueella. Alku oli kyllä lupaava. Ensimmäinen vaihto ja heti maalipaikka. Toisessa vaihdossa Pasin nappisyöttö Essille, muutama potku ja terävä ranneveto tolpan kautta verkkoihin. Näihin kahteen vaihtoon se iloinen peli jäi. Tauolle kuitenkin niukassa 1-2 tilanteessa. Tosin erä oli aika selvää Iki-Hockeyn hallintaa. Toisen erän alussa oli vielä pientä vääntöä, mutta Hakalan Atte pelasi hienosti ne muutamat tilanteet. Eikä vedoissakaan ollut aina oikeaa osoitetta. Naapurilla oli paikkoja vaikka kuinka paljon ja kaksi niistä sitten lipsahti sisään. Peli oli ohi. Pari viimeistä meni sitten kun yritettiin riskillä eikä juuri apuja Lassille annettu. Iki-Hockey pelasi kurinalaisesti ja puolusti nöyrästi. Hyökkääjätkin ehtivät hienosti peittämään Furrin hyökkäyksiä, jotka nyt lähtivät luvattoman hitaasti liikkeelle. Ollin Sampalta varmaa puolustamista ja Sorjosen Late toi kiekon varmasti ylös. Peli alkaa vähitellen sujua kuin kaukalopalloaikoina. Furrin mitalipelit ovat vielä omissa käsissä.

FUR - Lepakot 2 - 7

FUR: Esa Ahola 1+0, Mauri Kauppinen 1+0, Tapani Mäkinen 0+1

Ei ole muutoksia voimasuhteissa tapahtunut runkosarjapelin jälkeen. Samoin lukemin oli Lepakot parempi. Peli oli muutenkin hyvin samantyyppinen. Lepakot luisteli paremmin, puolusti paremmin, laukoi enemmän ja oli oikeastaan kaikessa aika paljon edellä. Erityisen hienoa on syöttöpeli. Kiekot napsahtelee lapaan ja juuri sellaisella voimalla, ettei katkoihin kerkiä millään. Ehdottomasti tämän sarjan parasta. Furrin kehuttu puolustus teki mitä pystyi, mutta aika paljon vetoja joutui Ässä Rajasalo vastaanottamaan. Komeat kopit pitivät Furria pelissä ihan loppuun asti. Toisen erän puolivälissä Kauppisen Maurin tulinen ranneveto siniseltä yllätti Lepakkoveskarin täysin ja tilanne 2-3. Pienellä onnella, tai aika isollakin, siihen tasuriin olisi ollut saumoja, mutta tänään parempi joukkue voitti. Furrin puolustuksessa Jouni Häkkinen on ottanut tylyn isännän roolin. Maalin edessä ei ole vastustajan mukava olla.

FUR - Poki 6 - 1

Fur: Esa Ahola 3+1, Konsta Mäkinen 1+2, Topi Holmala 2+0, Jukka Harjula 0+1, Tapani Mäkinen 0+1, Timo Ranta 0+1, Tommi Mäkinen 0+1

Missä oli Poltinkosken vauhti? Missä syötöt ja yhteispeli? Runkosarjan pelissä tuntui kuin joukkue olisi vyörynyt Furrin yli. Nyt hyökkäykset olivat harvoja yksittäisiä kuljetuksia, jotka puuroutuivat kulmiin. Laukaukset jouduttiin ampumaan kaukaa ja tehottomasti. Furrin peli oli valmista heti alkuvihellyksestä. Luistin ja kiekko liikkuivat iloisesti. Erityisen komeaa oli syöttöpeli, jossa varsinkin Konsta Mäkisen upeat oivallukset herättivät ihastusta myös Parkanon katsomon sikaosastossa. Loistavassa vireessä oli jälleen puolustus, jota nyt myös hyökkääjät ehtivät auttamaan. Aholan Esan ranne alkaa olla entisessä iskussa ja tilaa löytyikin tutusta paikasta. Kehumiseksi vähän menee, mutta nyt ei ollut heikkoja lenkkejä porukassa. Peli oli 15 minuutin jälkeen 5-0 ja käytännössä ohi. Holmalan Topin maila hipaisi tässä vaiheessa kaverin pleksiin ja Laineella ei ollut muuta mahdollisuutta kun pistää Topi pihalle. Päälle vielä 8:n minuutin jäähy. Kun vielä Mäkisen Tommi laittoi komean lämärin purkukiekossa, oli Pokilla vielä pieni sauma tulla peliin mukaan. Yhden maalin pojat sai mutta kovin vaatimaton oli ylivoimapeli. Furrin peli kuitenkin sekosi sen verran jäähyn tappamisessa, että se alkupelin loisto ei palannut. Hieno voitto kuitenkin. Ensimmäisen vartin pelillä haastetaan kyllä porukka kuin porukka.

 

Pelit runkosarjassa:

Fur - Iso Paja 3. 0 - 1

Kauden avaus otteluun luisteli Fur-veljet viimevuotiseen tapaan aika pienellä ryhmällä, 8+ maalivahti. Ottelun alku oli pienoista Pajan hallintaa kun taas Furrin tilanteet oli vähissä. Ja nekin muutamat paikat olivat kovin vaarattomia. Ottelun ainokainen syntyi, kun yllättäen avautui keskikentälle linja suoraan Furrin maalille, ja Ison pajan se ja se pääsi nokikkain koko pelin muuten hienossa vireessä olevan Lassin kanssa. Furrin avauserän vaisuutta selittää myös runsaat jäähyt.
Toinen erä olikin tasaisempaa vääntöä ja Aholan Esa pääsi kolistelemaan tolppia ja  muutenkin tuntui vauhtia löytyvän lisää.
Ottelun lopussa yritettiin ilman veskaria kuudella miehellä, mutta varmasti yli kymmenestä vedosta yksikään ei sattunut putkien väliin. Tuuri oli maalillaan hyvä. Viimeisessä sääntöpalaverissa sovittiin viimeisen kahden minuutin tehokkaasta ajasta. Kumma kyllä Parkanon tuomarit ja toimitsijat eivät tuosta säännöstä olleet tietävinäänkään. Ja aikaahan kului Ison 3:n vaihtoihin. Peli oli silti ihan hyvä. Reilua hyvävauhtista taistelua ja Furriltakin hyvää yritystä loppuun asti. Hyökkääjien tehoja jäi kaipaamaan. Pakit hoitivat hommansa hienosti. Furrin Juha Lamberg osoitti heti ensimmäisessä pelissä kuuluvansa Parkanon sarjan tähtikaartiin. Hienoja katkoja, loistavaa pelin lukua. Kauden vanhetessa on tulossa takuulla myös maaleja.

 

Fur - Poki 3 - 4

Fur: Juha Juha Lamberg 1+0, Timo Ranta 1+0, Esa Ahola 1+0 

Vuosi sitten peli päättyi 3 - 3. Nyt vuotta vanhempien joukkueiden tasoero on muuttunut juuri tuon yhden maalin verran. Pokin nuorukaisten lähestyessä vähitellen kiekkomiehen parhaita vuosia (no ei nyt ihan vielä, mutta sinne päin), on Fur-äijien käyrä väkisinkin kääntymässä johonkin ihan muualle. Pokin aktiivinen karvaus ja kova luistelu toi voiton, vaikka pientä kokemattomuuden tuomaa sähläämistä mahtuu vielä mukaan. Poki oli jo hukata voittonsa johtaessaan jo 3-0. Fur otti kaksi jäähyä kerralla ja heti kohta perään yksi ulosajo. Tässähän olisi pitänyt iskeä viimeiset naulat arkkuun, mutta toisin kävi. Rankkarista Juha Lamberg veivasi ensimmäisen maalin ja Esa Aholan läpiajosta toinen. Jäähyjen jälkeen vielä väkisin runnottu tasoitus. Fur ei koskaan pelaa tasurista ja nyt liika yritys kostautui ja Rönnin Eero pääsi iskemään voittomaaliin muutama minuutti ennen loppua. Tasoitus kuudellakaan miehellä ei onnistunut.  Ansaittu voitto Pokille. Turhat jäähyt ja jotenkin flegmaattinen esitys antoivat liikaa hyvää vastustajalle.

FUR - ARP 11 - 5     

Fur: Anssi Ylinen 1+5, Pasi Raisio 3+2, Juha Lamberg 3+0, Esa Ahola 1+2, Tapani Mäkinen 1+1, Sami Vikström 1+1, Konsta Mäkinen, 1+1

Pasi Raiskio ja uudet luistimet toivat tehoja Furrin aika tahmeaan alkukauteen. Pasin energisyys on aina ollut omaa luokkaansa, mutta nyt löytyi myös tehoja. Toinen voiton avain oli Ylisen Anssin tarkat syötöt. Huonoa pelissä oli ensimmäinen puoli tuntinen jolla annettiin Arpin roikkua mukana (5-5). Hieno taktinen veto Arpilta. Salminen pyöri koko pelin Furrin siniviivalla, vaikka omalla maalilla pyöri pakkopeli. Toisella puoliskolla opittiin pitämään syöttölinjat kiinni, eikä kiekot enään löytäneet perille. Taisi kuntokin vähän pettää pienemmällä ryhmällä pelissä olleella Jämijärvellä. Kahdella kentällisellä pelannut Fur paransi vauhtia loppua kohden ja aika moni pääsi lopulta verkkoja heiluttamaan. Todellinen voiton avain taisi olla kapteenin seisominen siviilit päällä vaihtoaitiossa. Onko miehellä enään asiaa pelaavan kokoonpanoon, kyseltiin ottelun jälkeen. Kuka ostaisi vähän käytetyn sentterin...

FUR - Nerkoo 2 - 9

Fur: Juha Lamberg 1+0, Sami Vikström 1+0, Timo Ranta 0+1

Ensimmäinen erä oli ihan hyvää peliä molemmilta. Nerkoo tasaisempana nippuna oli, se on myönnettävä, pikkuisen niskan päällä. Tosin paikkoja oli Furrillakin, mutta lukuisia tolppakuteja ei lasketa tai vaikka lasketaan, niin aika vähän hyötyä niistä on. Puolustuskin piti vielä hyvin, eikä Nerkoo oikein vaarallisia tilanteita saanutkaan aikaan. Toisella jaksolla kyllä repsahti tosi pahasti. Rohkeaa hyökkäämistä ilman tulosta ja puolustaminen unohtui kokonaan. Tai sitten se ei kauheasti kiinnostanut. Ei ainakaan sen 3-1 maalin jälkeen. Furrin aktiivisin oli Furpörssin kärki Anssi Ylinen. Hyvää karvausta ja hyökkäyspäässäkin aina oikeassa paikassa. Miinusta tietenkin se, ettei niistä kymmenestä paikasta yhtään maalia. Ei tämä Nerkoo näin hyvä ole, mutta tässä pelissä kuitenkin aika paljon parempi. Lassi teki maalissa sen mitä pystyi, vatsataudissaan. 

FUR - Iki-Hockey 4 - 7 

Fur: Konsta Mäkinen 1+1, Jukka Harjula 1+0, Harri Vehkalahti 1+0, Juha Lamberg 0+1, Esa Ahola 0+1, Lassi Ylijoki 0+1

Ei armahtanut Iki-Hockey pahaan tappioputkeen ajautunutta Furria. 4-7 ei anna paljon selittelyille varaa, mutta jotain silti. Peli alkoi tasaisesti vuorotellen maaleja tehden. Pikkujouluja oli ollut edellisenä iltana molempien pelaajilla ja se näkyi varsinkin Fur-veljien pelissä. Tahmeutta ja terävyyden puutetta ratkaisupaikoissa. Erätauolle mentiin Iki-hockeyn johdossa, mutta tauon jälkeen tultiin vielä kerran tasoihin ja tilanne näytti ihan hyvälle. Puhti kuitenkin loppui ja tuomarilla oli laseiseissaan reilusti violettia. Yksi kädellä tehty maali ja yksi maaliviivalla ollut kiekko hyväksyttiin maaleiksi. Sittenkään nämä tuomrivirheet eivät ratkaisseet peliä. Iki-hockey oli kurinalaisempi puolustuksessa ja terävämpi maalipaikoissaan. Pelinjohtopuolelle siirtyneet Luomahaara-Valtanen ovat saaneet pojat pelaamaan nöyrästi. Aiempina vuosina vauhtia riitti, mutta omissa soi sitäkin enemmän puolustuksen unohduttua. Kun vielä Hakalan Atte on kehittynyt veskareiden ykköskaartiin, on tässä mitaliporukka. Nuorilla pojilla piisaa vauhtia, mutta vanha konna Koivistoinen osoitti silti tehoillaan, että vielä on vanhassa vara parempi. Furrin pelissä on tappioista huolimatta hyvääkin. Maalipaikkoja luodaan paljon tehojen ollessa vielä hakusessa. Tasapaino hyökkäyksen ja puolustuksen kanssa ontuu. Keväpuolella olisi käännettävä kelkka, muuten tulee tylsä kevät. 

FUR - Kuru 7 - 1

Fur: Anssi Ylinen 2+1, Juha Lamberg 2+1, Pasi Raiskio 1+2, Timo Ranta 2+0, Konsta Mäkinen 0+1.

Alkuasetelma 8 äijää ja veskari, vastassa reilut kaksi kentällistä nuorehkon nähköistä Kurun poikaa. Tämä lupaili synkkien pelien jatkoa. Alkuasetelma taisi tuoda kuitenkin juuri oikeanlaisen nöyryyden Furrin peliin. Taktisesti peli meni nappiin. Koko joukkueen upea taistelu. Aivan loistavaa karvausta. Kurun hyökkäykset pystyttiin katkaisemaan heti alkuunsa, viimeistään omalla siniviivalla. Ensi jaksolla varsinkaan ei Kurulla todellisia maalipaikkoja juuri ollut. Laukaukset lähti kaukaa ja ne Lassi napsi helposti hanskaansa. Ja kun vähän kaivattiin lepoa heitettiin vaan reilusti kiekkoa keskialueelle. Toki myös hyökättiin, kuten lukemistakin näkyy ja nyt tehokkaasti. Muutama todella komea maalikin nähtiin. Ehkä näyttävämpiä yhdistelmiä hyökkäyspäässä esitti Lambergin Juha ja Ylisen Anssi. Yhtenä voiton kulmakivenä voidaan pitää pakiston Mäkinen, Vehkalahti, Lamberg takuuvarmaa työtä. Uhrautuvaa puolustamista, loistavia katkoja ja aina oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kun vielä puolustuksesta ehtii hyökkäyksen tukemiseen ja kolmella miehellä, ei enempää voi vaatia. Mukava on  nähdä nuoremman Mäkisen nousevan vähitellen avain mieheksi. Itseluottamusta on tullut pelien myötä ja nyt Konsta uskaltaa pitää kiekkoa ja haastaa. Lassin nolla meni harmillisesti rikki ihan viimeisillä minuuteilla. Kuru kyllä yritti loppuun asti, mutta vähän tehoton kuva porukasta jäi. Eipä tässä silti kauheasti olisi varaa leijua. Aika ailahtelevasti pelit on tällä kaudella sujuneet, mutta toivottavasti suunta on nyt ylöspäin.

FUR - Lepakot 2 - 7

Fur: Juha Lamberg 1+0, Konsta Mäkinen 1 + 0, Timo Ranta 0+1, Esa Ahola 0+1

 

FUR-Lepakot Kankaanpäästä on hyvä harrastekiekkoporukka. Ihan liian hyvä Furrin kahdeksalle miehelle. Lukemat 7-2 vaikuttaisi yhtäkkiä aika selvältä, mutta koko totuus ei näy kuitenkaan loppulukemissa. Kankaanpää jyräsi pelin alun kolmella ketjullansa ja teki melko nopeasti 3 maalia. Tuntui, että illasta on tulossa ikävä. Sen jälkeen tehot hyytyivät pitkäksi aikaa ja peli näytti jotenkin hajoavan. Fur pääsi otteluun kiinni ja välillä vähän hyökkäämäänkin. Juha sai kiekon omalla siniviivalla ja luikerteli koko lepakkolauman läpi, lopuksi vielä veskari kuutamolle ja kiekko sisään. Kohta perään Konstan siniviivalta ampuma armoton ranneveto livahti längistä sisään. Tässä vaiheessa alkoi jo Leppakkoaitiosta kuulua ohjeita kentällä pelaaville. Furrilla oli vielä muutama todella hyvä maalipaikkakin, mutta ihan ei ollut kaikki onni mukana. Kankaanpään neljäs maali, toisen erän puolivälissä, lipsahti hieman vahingossa kun Lassi hukkasi kiekon altaan ja siitähän se oli helppo siirtää maaliin. Loppupeli menikin sitten Lepakoiden kaunistelleessa lukemat 7-2. Totuuden nimissä on myönnettävä, että Lepakot lensi aika paljon korkeammalla halliten kenttää aika suvereenisti. Ensi viikonlopun tuplakierroksella pitää sitten ottaa täysi potti. Muuten odottaa alempi loppusarja ja voi se odottaa joka tapauksessa. Ellei sitten järjestäjä lupaa villiä korttia..?

FUR - Karvian Kiri 3 - 2

Fur: Pasi Raiskio 3+0, Juha Lamberg 0+2, Jukka Harjula 0+1

Tämä peli oli taas melkoisen nihkeä vääntö. Pakkovoitto, jotta edes olisi toiveita ylemmästä loppusarjasta. Onneksi Raiskion Pasi oli pelituulella. Luisteluvoimaa Pasilla on aina ollut kolmen tavallisen verran. Tällä kaudella on heilunut verkkokin mukavasti. Hattutemppu juuri sopivaan paikkaan. Ja maalit oli vielä komeita, kruununa tiukka ranneveto siniseltä yläpesään.
Karvia laittoi tiukasti hanttiin ja varsinkin nuorella kaartilla riitti intoa loppuun asti. Aika usein pitkä pyöritys kuitenkin tahtoi puuroutui kulmiin, josta harvoin maaleja tehdään. Furrin maalissa Rajasalon Jari oli varsinkin ottelun lopussa Kirin viimeisissä rynnistelyissä mies paikallaan. Ilahduttavasti oli koko Fur-miehistöllä yritystä ja halua voittaa, vaikka pelistä tietty idea jäi puuttumaan.

FUR - Tevaketut 5 - 1 

Fur: Harri Vehkalahti 2+0, Topi Holmala 1+1, Pasi Raiskio 1+1, Esa Ahola 1+0, Jukka Harjula 0+1

Ison Pajan hävittyä Kurulle oli selvää, että tämän ottelun voittajalle on  palkintona ylempi loppusarja ja hävinnyt jatkaisi alemmassa. Tuo tieto innostikin molemmat joukkueet hyvään vauhtiin. Ainahan Tevakettujen kanssa on pientä Suomi-Ruotsi meininkiä ja niin oli tänäänkin. Paremmin peliin pääsi Furrin miehet ja hyökkäys toisensa perään vyöryi kohti Wesmannin Pasin maalia. Pasi oli kuitenkin tarkkana ja varsinkin hanskakäsi heilui varmasti. Vähitellen Löytyi juonta Tevaniemenkin pojille ja Lassillekin löytyi hommia. Furrin ensimmäinen maali oli komea. Holmalan Topi leipoi maalin takana kuin Raipe nuorena miehenä ja tarkka syöttö maalille oikea-aikaisesti rynnänneelle Vehkalahdelle. Harri tiesi mitä kiekolle piti tehdä. Harrin toinen maali olikin jo tyypillisempi maalinedustaistelun jälkeinen räkämaali. Tärkeä kuitenkin. Furrin puolustuksessa, vasta toista peliään seitsemään vuoteen, pelannut Jouni Häkkinen oli jo kuin olisi aina ollut Furrin takalinjojen muuri. Vikströmin Sami pakkina pelasi myös kauden parhaan pelinsä. Puolustus hoiteli suurimman osan Kettujen hyökkäyksistä, eikä oikein vaarallisia paikkoja edes syntynyt. Tevaniemen ainokainen syntyi ylivoimalla kiekon pompittua edestakaisin ja lopulta sopivasti Kettulapaan.  Furrin puolustusta ei ole koko kautena voinut moittia. Hyökkäyspäässä ongelmat ovat olleet ja juuri tehottomuudessa. Ehkäpä kauden edetessä tehojakin löytyy ja jos nyt saataisi jalkeille aina se kaksi kentällistä.