PINARELLO-PROJEKTI 22.4.2009-30.8.2009

22.4.2009

 

Pinarello 4:n lenkin jälkeen ja juuri Jämijärveltä kotiutunut. Ville kamaramiehenä.

Tämän vuoden projekti, PINARELLO-PROJEKTI, polkaistaan käyntiin nyt 22.4.2009 kello 20.34. Mikään uusi idea tämä juttu ei ole sillä 2007 toteutettu ÖTz-projekti oli ihan samanmoinen. Ehkäpä tähän tulee kuitenkin uudet jutut ja paremmat tietenkin, joskin aihe on sama. Yhden hullun pyöräilijän päiväkirja.

Projektin tavoitteena on ajaa 30.8.2009 Itävallan Shöldenissä Ötztaler Radmaraton. Aikatavoite on  alle 2007 ajetun ennätyksen 10.45.05.05. Unelma olisi ajaa alle 10:n tunnin. Saapa nähdä, kuinka äijän käy. Radmaraton on 238 km pitkä pyöräkisa, joka ajetaan kohtalaisen hulppeissa maisemissa. Nousuja riittää, mutta välillä tullaan aika kovaa alaspäinkin. Viimevuoden huippunopeus näytti 105,8 km/h. Pyörämaratonin omat sivut löytyvät osoitteesta http://www.oetztaler-radmarathon.com/main/EN/OR/index.html.

Viime kesän pyöräilykilometrit meni hiukan yli 6000 km. Tämän kesän tavoite on ajaa 7000 km. Tälle keväälle on kertynyt vasta 4 Jämijärven lenkkiä, eli 4 x 50 km. Aika vähän. Hiihtoa talven aikana noin 800 km. Jääkiekkoa tosi paljon. Salibandyä jonkin verran ja sitten nämä aamulenkit kuntopyörällä jokaisena arkipäivänä 30 min/17 km. Siinä on siis pohjat. Kunto on kohtalainen. Painoa oli tänä aamuna ilman vaatteita 80,6 kg. Ikää 51 v. Ikää ei pysty kauheasti pudottamaan, mutta toi paino pitäisi saada 75 kg:n.

Tavoitteet

• Harjoituskilometrit 6500 km
• paino 75 kg
• Radmaraton 10.30

Työkaluna toimii viime Joulukuussa hommattu hiilikuitupyörä Pinarello FP 3. Pyörä on kuin karamelli ja ensimmäiset lenkit ovat osoittaneet, että toimii. Jos ei toimi, niin vika on pyörän päällä.

  ENSIMMÄINEN VIIKKO

Tänään ajeltiin Kirsilän Jarmon kanssa kevyt Jämijärven lenkki (50 km) ja ensimmäisen kerran ei ollut kylmä. Aurinko paisteli, tuuli puhalteli sinne sun tänne ja mittari näytti +9. Jämijärven tie on siitä kumma, että siellä ei ole koskaan myötätuulta eikä selvää vastatuultakaan. Siellä tuulee miten sattuu. Jatkossa sääennusteet näyttää ihan hyvää, joten ehkäpä tässä pääsee ajamisen makuun oikein kunnolla.

Loppulaskuja viimevuoden kisassa. Vettä tulee ja on tosi kylmä.

Su 26.4.2009

Projekti lähtikin sitten tosi hyvin liikkeelle. Kilometrejä tuli paljon. Innostus tuntuu olevan aika ylhäällä. Toisaalta kun on keliä niin silloin pitää ajaa. Minä kun olen vähän vellihousu, enkä viitsisi oikein huonolla kelillä tien päälle lähteä. Pyöräkin sotkeentuu. Perjantaina lähdin heti aamusta, no kymmeneltä, kun mittari näytti + 8 astetta. Se oli se Nokian lenkki, 130 km ja kyllä satasen kohdalla alkoi mies hyytyä. Oli vähän turhan pitkä lenkki näin alkuun, mutta tulihan ajettua. Kurun tien St 1:llä piti juoda kahvit ja syödäkin, mutta rahat unohtui kotiin ja kyllä harmitti. Lunta ei juuri näkynyt, mutta järvet on jäässä. Siurossa näkyi kyllä vettäkin vähän.

Lauantaina ajeltiin Jarmon kanssa Kyrösjärvi ympäri sillai aika rauhallisesti ja tänään meni sama lenkki aika kovassa tuulessa. Jarmo muuten ajelee vanhalla Giantilla. Kolmostien sivuvastainen tuuli heitteli pientä miestä. Se on mentävä kieli keskellä suuta pehmeän pientareen ja niiden uritusten välissä. Launtai-iltana pesin painepesurilla pihalaattoja ja grillin. Lihat maistui Chileläisen Merlotin (Cousino Macul) kanssa.

• Ma 20.4      AL 17 km, 50,4 km 1.43. Keskisyke 127
• Ti 21.4       AL 17 km 
• Ke 22.4      AL 17 km,  50,6 km 1.50. (Jarmon kanssa)
• To 23.4      AL 17 km,  50 km,  1.47. Ks 118
• Pe 24.4      130 km 4.52. ks 117 (Nokian lenkki) 
• la 25.4       76,4 km 2.57  ks 108 (Kyrösjärvi ympäri Jarmo kanssa)
• su 26.4      76,4 km 2.48. ks 120 (Kyrösjärvi ja kovassa tuulessa)

 Noi AL:t tarkoittaa kuntopyörällä ajettuja aamulenkkeja. Puoli tuntia siihen menee.

  TOINEN VIIKKO

Ti 28.4.

Tänään en ajanut kun aamulenkin. Väsytti eikä huvittanut. Mutta eilen lämpömittari näytti +21 ja minä ajoin Jämijärven lenkin lyhkäsissä housuissa. Oli kun kesällä. Nyt onkin vähän viileämpää ja vappua odotellaan...

Ke 29.4.

Ensimmäinen vähän terävämpi lenkki Jämijärvelle. (50 km) Keskivauhdiksi tuli 30.5 km/h. Mulle se oli aika kova lenkki, vaikka keskisyke jäikin 125:een. Kovin vaikeaa on pitää sykkeitä korkealla, vaikka tuntuu, että töitä joutuu tekemään  ihan tosissaan. Jalat ei kai ole vielä mukautuneet tähän pyörittämiseen. Hyvä tuntu jäi kuitenkin tänään.

Niin se on tämä minun Jämijärven lenkki vain käynti Jämijärven keskustassa ja takaisin. Sieltä Kuusijoen Parkanon kautta tuleekin joku 80 km, mikä näin töitten päälle tuntuu vähän pitkältä. Ajaahan sen, mutta sitten ei ehdi illalla muuta tehdäkkään. Se on kyllä aika helppo lenkki tai mikä nyt on helppo. Niinisalo-Parkano väli on tosi tylsää ajettavaa. Suoraa ja tasaista. Viikolla ajellaan näitä viiskymppisiä ja viikonloppuisin vähän pidempiä. Nää Jämijärven lenkit on vähän niinkuin palauttavia, paitsi nyt tänään.

Mutta nyt aletaan vartoilla Suomi-Tsekki matsia. Veikkaan, että Suomi häviää maalilla.

La 2.5.

 Siinä se on meidän perunamaa.

Täytyy kyllä tunnustaa, että Rovaniemen ja Kainuun miehet antavat tasoitusta näissä olosuhteissa. Kyllä tänäänkin niin mahtava ajokeli oli. Aurinkoa, eikä aamusella vielä tuultakaan. Seitsemältä oli 2 astetta, mutta puuron ja kahvin jälkeen kahdeksalta oli jo 6 lämpoä ja auringossa enemmänkin. Nokian lenkki oli ohjelmassa. Kurun St 1:llä perinteiset korvapuusti kahvit. Siinä kahvitellessa Kirsilä sattui soittelemaan lenkille ja niinhän mies sitten ajeli vastaan ja houkutteli Viljakkalassa vielä kiertämään Kyrösjärven. Hullua ei tarvitse kauaa yllyttää. Aika pitkä lenkki sitten tuli, mutta ajeltiin "rauhallisesti". Yllättävän hyvin riitti energia, mutta nyt on posket punaiset. Karhella juoksi musta kissa tien yli ja heti putosi Ipodin nappi korvalta vaikka syljin vasemman olkapään yli kolme kertaa. Ehkä olisi käynyt huonommin, jos en olisi sylkenyt.

Perunat pantiin maahan. Timoa puolet ja siikliä puolet. Juhannuksena uutta perunaa. Terassin pesu ja huomenna se öljytään. Tässä on nyt vähän tämmöistä laittoa kun on ne Jaakon valmistujaiskekkerit.

Su 3.5.

Kevyt palauttava lenkkki Jämijärvelle. Oikein hyvältä tuntui, vaikka kyllä eilinen vähän tuntui jaloissa. Matkalla näin Kyyn. Siinä se makaili tien vieressä mutkalla, kaipa se lämmitteli auringossa. Eilen illalla Suomen kiekkomiehet hävisivät Valko-Venäjälle rankkareilla. Kommentaattorit moittivat, ettei Suomi pysty murtamaan puolustusmuuria. Miten niin? Pelihän oli ihan yhtä maalia. Maalit vain jäi puuttumaan. Joskus se vaan ei mene sisään. Tiedän omasta kokemuksesta.

Lenkin jälkeen talkoiltiin Jaakon kanssa terassin öljyäminen. Polvet oli kovilla.  Sitten tehtiin poronkäristystä ja muusia. Olipa hyvää. 

 Jaakko, pensseli ja terassin öljyäminen.

• Ma 27.4.   AL 17 km,  50,4 km, 1.52 h,   Keskivauhti 26.8 km/h  Ks 107
• Ti  28.4.   AL 17 km
• Ke 29.4.   AL 17 km,  50,4 km, 1.38 h, KV 30,5 km/h, Ks 125
• To 30.4    AL 17 km
• Pe 1.5                        (Paulin 50 v juhlat)
• La 2.5                        160 km, 6.03 h, KV 27,8 km/h, Ks 124 (St 1:llä kahvit)
• Su 3.5                        50,4 km 1.46 h, KV 28,5 km/h, Ks 119

  KOLMAS VIIKKO

Ti 5.5.

Eilen satoi vettä koko päivän ja päätin olla ajamatta. Kuka sitä nyt sateeseen. Tosin illalla ei enään satanut, mutta kun olin orientoitunut lenkittömään iltaan niin katselin sohvalta jääkiekkoa koko illan. Suomihan oli hyvä. Tänään taas jo töissä päätin ajaa Kyrösjärven ympäri. Lenkistä tuli tympeä. Ei oikein huvittanut, jalat tuntui väsyneiltä ja tuuli oli kova. Riitialassa vielä rupesi satelemaan ja koko loppumatkan 3-tiellä tuuli kävi vastaan ja aika kovaa. Oli sellainen pakkopullan maku. Joskus se on sellaista. Reissun kohokohta oli Kyröskosken ja Viljakkalan risteyksessä, jossa kaksi nuorta (poika ja tyttö) suutelivat pitkään ja hartaasti. Keskellä risteystä. Oli kyllä rinta täynnä kevättä molemmilla. Pojalla oli korvaluulokkeet. Veikkailin mielessäni Apulantaa. Siihen ne jäi suutelemaan, minä otin hörpyt vettä. Lenkin jälkeen oli putsattava pyörä autotallissa ja saunan päälle katselin sohvalta Metsoloita. Siinäpä sitä oli Tiistaita.

 Metsolat

Ke 6.5.

Mittari näytti 16 astetta, aurinko paistoi. Niinpä kohti Jämijärveä pikkuhousuissa ja tuulitakkikin tuntui alkuun turhalta. No Kilvakkalassa alkoi sataa ja kova vastatuuli vihmoi pisarat päin näköä. Lämpötilakin laski alle kymmenen. Jäätyyhän siinä. Vanhalta hautausmaalta käännyin takaisin ja aika kohmmeessa ajelin kotiin. Saunassa sulin. Illalla jännitetään sitten taas.

To 7.5.

Ja Suomi hävisi Usalle. Voi voi. On se hyvä kun meillä on profiilipelaaja Jarkko Ruutu. Tällaiset pelaajat ovat kullan arvoisia joukkueelle. Tänään en lähtenyt pyörän päälle vaikka keli olisi ollut kyllä hyvä. Latailin energiaa koipiin huomista Mäntän matkaa varten. Niin ja eilen meni kauden esimmäinen tonni rikki.

Su 10.5.

Hyvää äitien päivää!

Oili-mummun kanssa juotiin Mäntän mökillä kahteen pekkaan aamukahvit. Siitä sitten pyörän päälle ja Kurua kohti ja aikamoisessa vastatuulessa. Reilut 80 km vastatuuleen oli kova pala. Harjoituksena tietenkin tosi hyvä. Minusta se on ennen kaikkea henkisesti rankkaa. Töitä on tehtävä mutta vauhti on pieni. Niin, piti ajaa Ikaalisiin asti, mutta annoin periksi ja poikkesin Kurun mummulaan, josta autolla kotiin. Toisin oli perjantaina. Kauden upein lenkki, Ikaalinen-Mänttä. Aamusta kun starttasin sain Aurinkoa, myötätuulta, puita hiirenkorvalla. Mieli oli korkealla, kesä on tulossa. Matkamusana Johnny Cashin American Recordings ja Highwaymenin collection ja Vilppulassa laitoin T-rexiä. Ainoa pieni takaisku oli, kun Muroleen kanavan kesäkuppila oli vielä kiinni. Kahvit jäi juomatta. Siksipä päätin Mäntässä poiketa jollakin terassilla nauttimassa huurteista. Morgan Kanen terassilla sitten yksi kylmä olut. Ei ollut tuttuja.

Koko lauantain satoi vettä ja me pideltiin sitä mökillä. pitelemässä  Taru, Jaakko, Oili-Mummu ja minä. Ville Ruotsissa luokkaretkellä.  Laituri koottiin ja pantiin veteen, saunottiin ja uitiin tietysti. Tikkaa heitin ja nyt on hauis kipeä. Kyllä se herkästi tulee, kun on outo liike. Paras viiden tikan sarja oli 167.

Pyhäiltapäivällä painettiin vielä Tarun kanssa pihahommia. Kun on ne juhlat tulossa...

• Ma 4.5. AL 17 km
• Ti  5.5. AL 17 km, 76,4 km 2.46 h, KV 27,6 km/h, KS 107

• Tähän mennessä      

• Ke 6.5. AL 17 km, 38,8 km 1.18 h, Kv 29,1 km/h, KS 115
• To 7.5 AL 17 km 
• pe 8.5.                   134,6 km 4.30 h, Kv 30,4 km/h/ Ks 123
• La 9.5. Timon päivä
• Su 10.5.                 84,6 km 3.27 h, Kv 24,5 km/h Ks 125

                       Vaihteeksi vähän asiaa. Eli kipuamista Itävallan Alpeilla viimevuonna.

 

  Neljäs Viikko

Ti 12.5.

 Tänäään ajoin ruohon. Niin oikein totta, ensimmäisen kerran tälle "kesälle". Oli jalat niin väsyneen tuntuiset, että päätin palautella ja lenkki jäi tekemättä. Eilen ajelin ton järven ympäri ja olikin tosi mukavan rento lenkki. Isot musta pilvet roikkuivat jossain Tampereen suunnalla, muuta pääsin kuivana kotiin. Tuulikin kävi, mutta nyt se ei jostain syystä käynyt hermoon. Oli mukava ajella. 

Ke 13.5.

Kyrösjärvi ympäri aika kovassa pohjatuulessa. Tuuleen pitää asennoitua oikein. Siitä pitää tykätä tai sitten suhtautua siihen kuin sitä ei olisikaan. Virhe on alkaa sen kanssa kiukuttelemaan. Onnistuin kohtalaisesti. Kilvakkalan kentälle jäin katselemaan Ikun miesten peliä. Erän katsoin ja siinä tuli kylmä. Pojat pelasivat ihan hyvin. Tilannne oli tauolla 0-0. Kalle (Koutsi) huusi: Älkää juosko kuin lopputilille. Mitähän se tarkoitti? Ensi yöksi taitaa tulla pakkanen.

Pe 15.5.

Eilen aamulla mittailtiin veriarvoja kolesteroleja ja sokeria, jotka oli viime syksymä vähän koholla. Siksi aamulenkkikin jäi väliin. Ja illalla vietiiin vanha sohva kaatopaikalle.

Perjantai aamu oli aurinkoinen, mutta aika kylmä. Lähdin reteesti lyhkäisissä ajohousuissa, mutta palasin hakemaan trikoot jalkaan kilometrin ajon jälkeen. Ne trikoot, jotka on tossa ensimmäisessä kuvassakin jalassa. Joku piti niitä hassun näköisinä. Mutta mukavat ja lämpöiset ne on. Näkisittepä Peterin Matin vastaavat. Lenkillä vietin 70-luvun hippinostalgisen viisituntisen. Alkumatkan kuuntelin Gratefull Deadia, Siurossa vaihdoin Janis Jopliniin ja Kurun tien St 1:llä laitoin Jefferson Airplanea. Grateful Deadista tuli mieleen Hakasen Eko. Eko tykkäsi aikoinaan kyseisestä bändistä. Eko oli silloin kauan sitten 70-luvun loppupuolella minun kanssa Mäntän hautausmaalla hautoja kaivamassa. Se oli hauskaa aikaa. Kahvitunnilla pelattiin risti-nollaa tenniksen pisteenlaskusysteemillä. Eko voitti, melkein aina. Kerran kaivettiin yhtäaikaa hautaa niin, että väliä oli noin 5 metriä. Oli lämmin kesäpäivä ja tunnelma oli leppoisa työympäristöstä huolimatta. Lauloimmen haudoissa. Eko lauloi "Sinä olet mulle" minä vastasin "Sinä olet mulle" ja yhdessä vedimme "oma pieni sugar love". Hautaa katsomaan tulleet omaiset paheksuivat esitystä ja meistä valitettiin. Se oli sitä aikaa. Tällaisilla vähän pidemmillä lenkillä ehtii mietiskelmään ja muistelemaan kaikenlaista.

Siurossa on iso pitkäkarvainen koira yhden talon pihassa ketjussa kiinni ja joka kerta se syöksyy tiellepäin suu vaahdossa haukkuen, ja aina se ketju tempaisee koiran selälleen siihen pihaan. Eikö se muista, että se on kiinni siinä ketjussa. Joku kerta vielä napsahtaa, ketju tai koiran niska. Vähän käy sääliksi sitä koiraa.

 Hakasen Eko ja juuri kaivettu hauta. Tämä ei ole se hauta jossa laulettiin.

Su 17.5.

Ei pärjännyt Waldo Euroviisuissa. Piti sekin yöllä katsoa. Eilen käytiin Tapsan ja Annelin kanssa katsomassa Enkeleitä ja Demoneita Plevnassa. Ihan ok, mutta ei mikään suuri elokuva. Elokuvan päälle syötiin Paellaa Saludissa. Sekin oli ihan ok. Tarun mielestä kovin suolaista. Käytiin vähän testi symässä se paella jos niissä Jaakon valmistujaisissa tarjottaisi vaikkapa Paellaa. Nuuka-Jussilta on jo paella pannu varattu ja Tapsa on luvannut kokiksi. Tampereen reissu oli onnistunut ja mukava reissu. Sitä ennen aamulla ajelin tämän Nokian lenkkini, johon kuuluu ilman muuta pullakahvit Kurun tien St 1:llä. Vilpoinen koilis-tuuli vaan kävi edelleen. Bob Dylania tuli iso annos. Vanhaa ja ihan uutta. Uusi kuulosti bluesilta ja haitari soi paljon. Kuuntelemisen arvoinen levy. "Together Through Life"

  Paellaa    Tummaa olutta   Enkelit ja Demonit

Tänään pyhänä, suhteellisen tyynestä aurinkoisesta ja aika lämpöisestäkin kelistä huolimatta, ajelin vain 50 km eli kävin Jämijärvellä kääntymässä. Matkamusana nyt Dublinersia. Se on Irlantilaista tummien oluiden musiikkia. Irlannissa pitäisi joskus kyllä käydä. Ajattelin, että pitää vähän palautella noiden pidempin lekkien jälkeen ja onhan tällä viikolla kilometrejä tullut ihan hyvin. Tarkoituksella, sillä nyt on parin viikon aikana kaikenlaista muutakin ohjelmaa, kun ajamista. Ja nyt pesen piha-altaan. Se onkin aika homma.

                     Nyt se on pesty. Vesi vaihdettu ja juuriharjalla pesty kumit ja kivet. Ville haavilla haroo viimeisiä lehtiä. "Vesiputouksen" pumpun putki katkesi, joten sitä ei nyt vielä ole.                                                                   

• Ma 11.5. AL 17 km + 76,4 km, 2.39 h, KV 28,6 km/h, KS 114
• Ti  12.5. AL 17 km  + Ruohon ajo
• Ke 13.5. AL 17 km  + 76,4 km 2.49 h, KV 26.1 km/h, Ks 114
• To 14.5. Verikokeita
• Pe 15.5.                      129,5 km, 5,05 h (18 min kahvilla) KV 27,6, KS 117 
• La 16.5.                      130 km, 4,58 h (15 min kahvilla) KV 27,6, KS 116
• Su 17.5.                      50,3 km, 1,44 h, KV 29,1 km/h, KS 117

  Viides viikko

Ma 18.5.

Ensimmäinen lenkki tälle kaudelle ihan kesätamineissa. Oli tosi lämmin päivä, joka nyt (20.00) on muuttumassa. Jo lenkin loppupuolella alkoi tuulla ja tummia pilviä ilmestyi taivaalle. Huomenna sataa, ehkä jo yöllä. Lenkki, kyrösjärvi ympari, oli sellainen normaali. Vähän jalat tuntui väsyneeltä, mutta kulki ihan mukavasti. Hyviä uutisia tuli verikokeista. Kolesteroli oli laskenut 7,8:stä 5,9:ään. Myös hieman koholla ollut sokeri oli laskenut normaalin rajan alle.

 To 21.5.

Olisi luullut, että kahden lepopäivän jälkeen kulkee helposti, mutta ainakin alku oli tosi raskaan tuntuista. Ehkä siihen vaikutti lievä vastatuulikin. Sää oli pilvinen ja niinpä sitten Nokialla alkoi sadella  vettä. Nokialla on usein satanut vettä näillä minun lenkeillä. Nytkin se sade lakkasi vähän Ylöjärven jälkeen. Ei ihme, että Nokialla on tehty kumisaappaita vuosikaudet. Nokialla, siinä sadellessa, tuli noin kymmenen pyöräilijän ryhmä vastaan. En heti hoksannut ampua perään, eikä sitä ryhmää ihan helposti saa enään yksin kiinni. Porukassa olisi ollut hieno ajella. No minä sain ajaa Ylöjärveltä Kurun St 1:lle mukavassa myötäisessä ja tietysti pullakahvit Kyrönlahdessa. Ikaalisissa sain vielä oikein kunnon suihkun. Illalla pyörän pesu. Jerry Jeff Walker viihdytti pyöräilijää tänään. Jerry Jeffin Mr Bojangle on yksi maailman parhaista biiseistä. Kumma ettei sitä mainita näiden Let it been ja Stairway to heavenin kanssa kun on näitä maailman paras biisi äänestyksiä. Viikonloppuna pelataankin sitten jääkiekkoa vaihteeksi.

 

 Pe 22.5.

Nyt onkin kolmen päivän tauko pyöräilystä jääkiekon takia. Tänään pelailtiin Ylöjärven hallissa ja huomenna mennään Hervannan "luolaan" Ketunkoloturnaukseen. Viiskymppisten sarjaan, missä pysyy jotenkin vielä mukana. Tuloksista lisää homenna.

Ja taas itse asiaan:

Minä ja Matti Söldenissä "Haus Hannissa" aamulla (n. 6.00) ennen kisaa. (Tuulitakeissa molemmat ja täynnä energiaa)

La 23.5.

Ketunkoturnausta pelattiin Hervannan luolassa tänään ja aika hyvin meni. Ensin voitettiin Vantaan Viikingit 16-6 ja sitten Old Dreamers Lahdesta 9-2. Harjulan Jukan ja Holmalan Topin kanssa oli ilo ja suuri kunnia pelata samassa ketjussa. Pojilla kauheat tehot, niinkuin aina. Yritin pysyä kyydissä. Huomenna Kiekko-Weskut Tampereelta. Illalla kotona grillattiin poikien kanssa possua terassilla ja syötiinkin ulkona. Keli on hyvä. Taru on Peurungassa pelaamassa lentopalloa ja sen semmoista. Taidanpa käydä vielä saunassa ja ehkä yksi tosi viileä Sandels. Aamulla veryttelylenkki pyörällä ja Kiekko-Weskut nurin.

Tässä sitä mennään ja laji on vaihtunut???

Harjulan Jukka  Holmalan Topi

• Ma 18.5. AL 17 km + 76,4 km, 2.34 h, KV 29,8 km/h, KS 123
• Ti  19.5. AL 17 km
• Ke 20.5. AL 17 km
• To 21.5.                    130 km, 4.40 h (13 min kahvit), KV 29,1 km/h, Ks 126 
• Pe 22.5. AL 17 km + Jääkiekkoa 1 tunti
• La 23.5. Jääkiekkoa 2 60 minuutin peliä
• Su 24.5.  31 km, 1,01h, KV 31 k/h, KS121. + Jääkiekkopeli (7-5) 

 

  Kuudes viikko 

Ma 25.5.  

 "Poika"  

Niinpä se sitten eilen hoidettiin Kiekko-Weskut peli. Tiukkaa oli tehdä sillä meidän 3-0 johto muuttui vähitellen 3-5 tilanteeksi. Alle 10 minuuttia oli jäljellä kun minuutissa sitten tehtailtiin 3 maalia ja kohta vielä varmistettiin voitto yhdellä. Oltiinhan me parempia, mutta Weskut laittoi kilpikonna puolustuksen ja iski vastahyökkäyksistä isolla prosentilla. Mukava oli taas pelata kiekkoakin mutta nyt on nivuset tosi kipeenä. Se tuntuikin tän päivän lenkillä. Ja kyllä jaloista paras terä oli valunut Hervannan hallin jäähän. Loppu oli aika raskas. Energia taisi loppua. En ajanut Riitialan keskustan kautta kun se tie on niin surkeassa kunnossa. Renkaathan siinä rikkoo. Kiersin vähän kauempaa kolmostielle. Muuten oli mukava ajella leppeässä kesätuulessa, joka tuolla järven takana puhalteli aika lailla. Luonto alkaa olla kesäkunnossa.

SU 31.5.

Viikko on mennyt tosi nopeasti. Ajot jäi aika vähiin viikolla kun oli niitä juhlien järjestelyjä. On siinä monen moista juttua, ei ne kekkerit synny ihan vaan noin. Perjantaina juhlittiin Jaakon valmistujaisia. Mies sai kolmen vuoden opiskelut lopppuun ja valmistui keittiöalan ammattilaiseksi kuluttaja ja palvelutuotanto linjalta. On siinä nimi. Juhlissa esiintyi The Rain Duo, Hannu ja Sami, rap mies Nugettijones ja Kuparisen Heimo. Nuuka-Jussin isolla paellapannulla laittoi Mäkisen Tapsa muikkuja, proileria, riisiä ja sen semmoista. Ruoka oli aivan loistavaa. Vieraat oli mukavia.

         

Oili-Mummu ja Jaakko                             Taru ja Jaakko                               

Lauantaiaamuna soikin sitten kello 6.30 ja Matin ja Joukon kanssa lähdettiin kiertämään Kyrösjärvi. Mahtavaa oli ajella porukassa. Kolmostiellä sattui pikku haaveri, eli pinna katkesi Pinarellon takapyörästä. Kai se meni tärinästä kun ajoin siihen uritukseen. Kuka Korvaa?  Rovaniemen sakki lähti kohta puolen päivän jälkeen ajelemaan kohti pohjoista. Me roudattiin penkkejä ja pöytiä ja sitten Kirsilälle Jirin Yo-juhliin. Olimme väsyneitä ja uni tuli jo 21.30. Aamulla sitten Nokian lenkille. Tarun pyörästä takapyörä, joka pelitti vaikka pakassa oli vain 9 lehteä. Minulla on kymppilehtinen. Aika helle oli, mutta minä tykkään ajella lämpimässä. Ja nytkö se on sitten tapahtunut, mitä tässä jo ennustelin. Eli se koira on napsauttanut niskansa poikki. Ei ollut koiraa haukkumassa. Ketjut lojuivat maassa yksinään. Pirkan pyöräily lähestyy. Siksi kai vastaan tuli paljon pyöräilijöitä. Kurun St 1:llä oli iso joukko kahvilla. Ajoasu oli kaikilla musta ja pöyrä saman merkkinen, Harley Davidson. Ne oli tulossa Seinäjoen Harrikka happeningistä.

 Tapsa, paellapannu ja muikun paisto

• Ma 25.5. AL 17 km + 78,6 km, 2,44 h, KV 28,7 km/h, KS 117 
• 
  
• Tähän mennessä: 
• Ti 26.5. AL 17 km
• Ke 27.5. AL 17 km
• To 28.5. AL 17 km
• Pe 29.5. Jaakko valmistui ja sitä juhlittiin
• La 30.5. 78,6 km, 2,46 h,  KV 28,6 km/h, Ks 122
• Su 31.5. 130 km, 4.47 (20 min Kahvilla), KV 29,3, KS 128

  Seitsemäs viikko

Ke 3.6.

Maanantaina olisin ajanut 5o km, mutta kun piti viedä ne juhlateltat Tampereelle ja eilen oli Springsteenin konsertti Ratinassa. Konsertti oli aivan mahtava. Tosi paljon biisejä Darknes of the Edge of Townilta ja vielä Because the night. Tämä on sitä A-luokan stadionrockia ja tunnelma oli hyvä.

       Ratina Tiistaina 2.5.                                                          Bruse  eilen

Testilenkki, eli veryttelyä 19 km, 10 km niin lujaa kun pääsin ja vielä 9 km veryttely. Pikkusen oli tahmeeta. Ei oikein saanut irti tehoja. Keskisykekin jäi 152:n. Tuuli kävi sivulta ja sateli pikkuisen. Mutta ihan kohtalainen veto toi oli. Näitä pitäisi ajella useamminkin, kai se kehittäisi. Sitä vaan tulee ajeltua sitä samaa vauhtia lenkki kuin lenkki. Millä sitä vaihtelua saisi? Töitten jälkeen kävin jalkahoidossa. Mukavaahan se teki. Ja kynnetkin lakattiin siniseksi ja vasemmassa isonvarpaan kynnessä on nyt kaksi kukkaa.

Pe 5.6.

Tänään +5 astetta ja kova tuuli pohjoisesta. Aamulla kevyt jämijärven lenkki. Kyllä oli tympeää. Tuulta, kylmää eikä muutenkaan huvittanut. Joskus on tämmöistä. Siitä suihkun kautta Nokialle jossa väliaikainen pinna Pinarelloon. Luvattiin 500 km takuu. Onneksi Pirkan pyöräily on vain sen 200 ja risat. Ehkäpä se kestää. Ostin samalla alppeja varten uuden takapakan, 12-27. Toivottavasti välitykset riittää. Edessä on kolmekakkonen. Huomenna keskitytään Kylpylä-cupiin. Se on harrastejalkapalloturnaus ja aika iso sellainen. Tosi paljon porukkaa ja aika hieno tunnelma. Ei tiedä vielä vaikka joutuisi itsekin pelaamaan.  Asiasta löytyy tietoa toisaalla näillä sivuilla. Kunhan nyt vähän lämpenisi. Ja olisi illalla vielä Kilven Lassen talonrakentajajuhlatkin. Onnea Lasse. Pirkan pyöräily pyhänä.

• Ma 1.6. AL 17 km
• Ti  2.5. AL 17 km Springsteenin konsertti
• Ke 3.5. TESTILENKKI 19+10+9, 10,1km  16,49min, kv 35,8 KM/h, KS 152
• To 4.5. AL 17 km
• Pe 5.6. 50 km, 1,42 h, KV 28,3 km/h, KS 120
• La
• Su. Pirkan pyöräily. 215 km, 6,41,50h, KV 32,1 km/h, KS 131

Su 7.6.

Eilen pelattiin kentällä Kylpylä-cupia. Asiasta enemmän näillä sivuilla Kylpylä-cup linkin alla. Ei kai se ihan paras valmistautuminen Pirkan pyöräilyyn ollut kun koko päivän teputti tuolla kentällä.

Sunnuntai aamuna kello soi 4.45 ja siitä puuro mansikkahillolla, urheilujuomaa puoli litraa, kolme kuksallista presidentti-kahvia ja ruisleipä. Aamulehtikään ei ollut vielä tullut. Taru heitti  Tampereelle jäähallille. Pukukopissa ulkoministerimme ihmetteli pyöräilypaidan painoa kun siellä oli 21 energiageeli pussia. Aleksander oli suunnitellut ottavansa 20 minuutin välein geelin ja väitti sen toimivan, jos vaan vatsan on totuttanut. Maalissa sitten söimme samaan aikaan makkaraperunat ja kyselin, "menikö kaikki geelit?" 14 oli mennyt. Aleksander kysyi onko makkara-lihapulla-peruna-annos sopivaa palautumiseen. Vakuutin, että on. Hän oli käynyt heti maaliin tulon jälkeen juoksulenkillä kokeilemassa, miten juoksu sujuu noin pitkän ajon jälkeen. Triatlon miehiä ja tosi kovakuntoinen äijä. Ei ole vaan legendaa. Oma ajo meni hyvin. En ajanut ministeriryhmässä. Oma ennätys parani reilusti. Viime vuonna meni 7,19 h ja nyt 6,41 h. Sopivan vauhtinen ryhmä ajeli yhteen menoon aina Mutalaan (100km) ennen ensimmäistä stoppia. Minun olisi tehnyt mieli pysähtyä kuselle mutta toisaalta matka joutui. Mutta huollon jälkeen Kurun tiellä se porukka hajosi ja jouduin ajelemaan yksin Muroleelle asti. Oli vastatuuli eikä se tietenkään yksin ajaessa ole juhlaa. Muroleen koulun huollon jälkeen muotoutui taas sopiva porukka, jonka mukana ajelin sitten maaliin asti. Keli oli kolea. Aamulla oli auton lasit jäässä. Minulla oli päällä eka kuvan asu, eikä ollut liikaa. Jotkut ajeli aamusta heti pienissä vehkeissä. Millä ne tarkeni. Ja tähän loppuun tulee kuva kun järjestäjät saavat ne nettiin.

 Kahdeksas viikko

 Ti 9.6.

Eilen palauteltiin Pirkan rasituksia. Ei ollut pahemmin paikat kipeänä. Se loppu oli niin helppo. Viimeiset 50 km joku innokas pyöräilijä veti ja juuri sellaista vauhtia, että siinä peesissä sai ajella 120-140 sykkeillä.

Tänään ajelin jo normi aamulenkin ja Tarun kanssa käytiin Jämijärvellä kääntymässä. Taru ei löytänyt ajokenkiänsä, joten rouva ajoi lenkkareissa kauden ensimmäisen lenkkinsä. Mihin se niitä ajokenkiä tarvitseekaan. Myötätuuli mennessä ja vastaan tullessa. Mukava lenkki silti. Lenkin päälle söimme vaniliajäätelöä mustien viinimarjojen kanssa. Tosi hyvää.

To 11.6.

Eilen piti olla ihan lepoa kun jalat tuntui väsyneiltä, mutta Taru houkutteli lähtemään Kuruun ja minähän sitten sinne pyöräilin. Matti-papan kanssa turistiin pari tuntia ja illalla tuotiin puukuorma kotiin. Pyörä tuli auton kyydissä ja minä. Vähän nihkeää oli ajaminen. Vastatuulikin. No tänään huilataan ja aamulla Tampereen kautta Mäntään mökille. Oili-mummu lämmittää saunan ja Keurusselän viilentävissä vesissä huuhdellaan matkapölyt. Tämä on ainakin suunnitelma. Ja Lauantaina takaisin.

LA 13.6.

Vähän nihkeetä oli ajaminen eilen. Vastatuulikin rassassi, vaikka se oli aika pientä. Tampereella poikkesin Urheilupyörässä ja siellä laitettiin uusi pinna. Lönnqwistin Tane on kauppamies. Vaikka minulla on mittarit ja sykemittari, niin sai se myytyä uuden mittarin. Mutta aika halpa se oli, vain 15,-€, ja siinä on toimintoja vaikka kuinka paljon, sykkeetkin. Eikä se uuden pinnan laittaminen sitten maksanutkaan.  Orivedellä poikkesi kahvilla. Tosi kapea on tie Orivedeltä Mänttään ja huonokuntoinen siiitä reunasta. Mäntässä saunaa ja uintia. Vesi oli 20 astetta pinnasta. Grillissä tehtiin ruokaa Oili-mummun, Tuulan ja Paulin kanssa. Seuran tietokilpailu Paulin kanssa meni tasan. Pauli voitti ensimmäisen ja minä toisen. Tänään ajelin kotiin Muroleen kautta. Ajo maistui hyvältä. Sää oli pilvinen, tyyni ja kohtalaisen lämmin. St 1:llä korvapuustikahvit.

 Tässä on nyt tämä paljon mainostettu Kuruntien St 1 asema. Talviasussa tosin.

Su 14.6.

Aamulla ajelin kevyen palauttavan lenkin Jämijärvelle. Kyllä se vähän jaloissa tuntui nuo Mäntän lenkit. Pakko myöntää. Silti oli ihan kiva ajella. Mukava keli ja hyvää musiikkia Ipodista. Iltapäivällä menimme Marttilan Juuson rippijuhliin.

• Ma 8.6. Lepopäivä
• Ti 9.6. AL 17 km + 50 km, 1,47 h, KV 28,4 km/h, KS 104, Lämpö +17
• Ke 10.6. AL 17 km + 55 km, 1,54 h, KV 28,7 km/h, KS 123, Lämpö +17 
• To 11.6. AL 17 km
• Pe 12.6. 146,4 km (Mänttään) 6.04 (Urh.Pyörässä uusi pinna) KV 28,1 Km/h, KS 114, Lämpö +19 
• La 13.6. 134,1 km Mäntästä Kurun kautta) 4,45 h, KV 30,1 km/h, KS 121, Lämpö +20
• Su 14.6. 50,4 km 1,46 h, KV 29,0 km/h, KS 116, Lämpö +19

   Yhdeksäs viikko

Ma 15.6.

Tänään on tullut vettä ihan koko päivän. Nyt puoli kuuden aikaan alkaa näkyä sinistäkin pilvien välistä, mutta en aio lenkille. Pyörän huoltoa ja pesua olisi autotallissa. Vaihdan uuden takapakan ja ketjut. Ne saa olla nyt Rovaniemen reissun ja Kainuun pyöräleirin. Vaihdetaan sitten taas kuukaudeksi ja Itävaltaan vielä kerran kun tällä uudella rataspakalla saadaan välitykseksi 35-27. Helpottaa se siellä Alpeilla vähän, kun vanhan pakan isoin lehti on 22.

Ma 22.6.

Kokonaista viikko, etten ole ehtinyt päivittämään näitä. Eli kyse on viime viikosta. Alkuviikko meni siinä sadetta pidellessä eikä keskiviikkonakaan, vaikka olisi ollut keliä, tullut lähdettyä. Siinä oli kaikenlaista touhua, uton pakkaamista ja sen semmoista. Torstai aamuna puoli kymmeneltä starttasin kohti Seinäjokea ja sääennusteen vastaisesti tuuli kävi pohjoisesta. Matka meni silti mukavasti ja Karjun pesäkahvilassa join kahvit ja söin elämäni suurimman korvapuustin. Perillä Seinäjoella Kuhnan Antti tarjosi oluen ja keitti kahvit raparperipiirakan kanssa. Erinomaista oli. Siitä jatkoin autolla Tarun ja poikien kanssa Rovaniemelle Pinarello peräluukussa.

  Tulilla lohen loimutusta ja palaveri seuraavan päivän lenkistä. Minä, Jouko, Minttu ja Matti

Perjantaiaamuna tehtiin Matin kanssa nokkoskeitto ja nokkosmuhennos Juhannusillaksi. Iltapäivällä ajelimme Matin ja Joukon kanssa Louejärvelle Peterin mökille pienen mutkan kautta. Lenkki alkoi prologilla, joka suuntautui Ounasvaaran Sky-hotellin pihaan. Perillä mökillä odotti meidän Jaakon lämmittämä sauna. Ilta sujui tulilla ja alkukeittojen jälkeen söimme lohimedaljongit kasvispedillä nokkosmuhennoksella peiteltynä. Liharuokana oli Iiriksen marinoimat Poron sisäfilevartaat. Jälkkäriksi Raparperikiisseli kermavaahdolla ja vielä kahvit konjakilla. Aatto sujui hienosti. Saunaa, uintia ja tikkakisa. (Minä voitin) Puoli 4 nukkumaan. Uni tuli nopeasti mökin vintillä.

 Lohimedaljonki kasvispedillä ja Nokkaosmuhennoksella peitetty.

Lauantaina aamupalksi Titta ja Taru paistoi muurinpohjalettuja ja tottakai kahvia. Iltapäivällä patikoimme Louevaaralle (8 km) ja iltalenkiksi Matin kanssa ajoimme noin 50 km. Lenkki päättyi Matin poikavuosien testiin jossa ajoimme 5,5 km paritempona ja täysillä tietenkin. Nousua oli se 75 metriä ja kyllä oli kova veto. Kovassa kunnossa on Peteri. Saunoimme ja uimme tietenkin ja illalla laitoimme eri tavoin Villen ja Valtterin kalastamia haukia ja luonnollisesti söimme ne.  Nyt oli yö kylmempi eikä 2:n aikoihin kun nukkumaan kömmimme ollut kuin muutama lämpöaste. Maatuuli puhalsi kolkosti.

 Kalamiehet Ville ja Valtsu

Sunnuntaina tuli Kestilän Jouko meitä vastaa ja kolmisin kiersimme Ossauskosken kautta Rovaniemelle. Vastatuuli meni hienosti vuorovedoin. Tuntui kuin olisi ajanut ammattimiesten sakissa. Lenkki päättyi Ounasvaaran Sky-hotellille ajettuun mäkivetoon. Illalla saunoimme Kestilän saunassa ja saunan päälle joimme kahvit ja Larsen konjakkia lasin. Juhannus oli rentouttava loma ja ajokilometrejäkin kertyi kaikesta touhusta huolimatta 372,1 km. Porukassa ja varsinkin tässä porukassa on mukava ajaa.

• Ma 15.6. AL 17 km ja illalla pyörän huoltoa
• Ti  16.6.  AL 17 km
• Ke 17.6.  AL 17 km
• To 18.6.  131,5 km (Seinäjoelle), 5,14 h, KV 27,5 km/h, KS 116, Lämpö +21 Pe 19.6. 
• Tähän mennessä
• Pe 19.6.  80,3 km, 3,00 h KV 27,1 km/h, KS 106, Lämpö +15
• La 20.6.  n 50 km, Sisält. 5,4 km paritempo, 0.10.29, KS 153, KV 30,9 km/h, Nousu 75 m
• Su 21.6. 110 km, 4 12 h, KV 29 km/h, KS 107, Lämpö + 15

  Kymmenes viikko

Su 28.6.

Tämä viikko meni nyt vähän plörinäksi kun selkä jämähti tiistaina töissä. Keskiviikon aamulenkin jälkeen se vasta kipeä oli, mutta sinnittelin töissä jotenkin. Kajauksen pyöräleirille piti lähteä jo torstai-iltana. Ei tullut mitään. Perjantain ohjelmassa olisi ollut 200 km. "Espoon Petriini", Petri Hietasen, Matti Peterin ja Kari Kajauksen polkaistessa maantielle, pakkasin minä pyöriä Ikaalisisissa(Taru lähti mukaan) autoon ja illalla oltiin Sotkamossa. Saunottiin, uitiin Kiimajärvessä ja lauantaiaamuna vääntäydyin pyörän päälle ja porukalla kohti Paltamoa. Kyllä se jotenkin sujui kun satulaan pääsi. Ipatin Jorken piti liittyä porukkaan mutta han oli niin kovassa iskussa, ettei me saatu miestä enää kiinni. Jätti vielä lisää meitä. Lenkki oli kuuma ja selkään teki kipeää. Vuorovedolla matka joutui ja melkoisista nousuista (yht. 1475 nousumetriä) huolimatta vauhti pysyi ihan hyvänä. Aivan mahtavaa on kyllä ajella näin samanhenkisessä porukassa. Ristijärvellä Matti tarjosi Coca-colaa ja jäätelöä. Pientä kramppia oli iskeä reisiin ihan lopussa, mutta onneksi meni ohi. Olisi pitänyt olla suolakurkkua. Kajauksella nautimme lenkin päälle Cepe Kajauksen kuohuvat voikukkasimat ja virkistäydyimme lähteessä. Taru parturoi Matin kainalokarvat ja illalla taas saunoimme ja uimme. Kari laittoi grillissä lampaan kiveksiä, joita nautimme himoomme. Kyllä vauhti paranee ihan varmasti.

    Leirin osanottajat palaverissa ennen saunaa. Kajaus, Ranta, Peteri, "Espoon Petriini" Hietanen.

 Team Villa Kuuselan salainen ase, Lampaan kivekset.

Petriini joutui lähtemään kotiin heti aamusta ja minun selkä ei enään antanut lupaa ajamiseen. Näin viimeiselle n. 100 km:n lenkille starttasivat enää teemipäällikkö Kajaus ja Peteri. Leiri oli upea. Maastot ja tiet olivat aivan mahtavat, eikä liikenne juuri häirinnyt. Aurinko paistoi. Paistaako Sotkamossa aina aurinko? Leirin järjestelyt saivat osallistujilta kiitosta. Teemipäällikkö pesi porukan pyykit ja pääemäntä Cepe laittoi savulihakeitot ja huolehti muutenkin huollosta. Oli Domino keksiäkin, tosin annokset, mutta kuitenkin. Harmi vaan kun en pystynyt täysipainoiseen ajosuoritukseen. 

                                                   Matti ja Kari vetivät sen viimeisenkin lenkin, 105 km

• Ma 22.6 Autolla kotiin Rovaniemeltä
• Ti 23.6. Selkä kramppasi töissä
• Ke 24.6. AL 17 km
• To 25.6. Selkä kipeä
• Pe 26.6. Lähtö pyöräleirille Sotkamoon
• La 27.6. 199 km, 6,57 h, KV 30,9 km/h, Nousua 1475 m, Lämpö + 32
• Su 28.6. Autolla kotiin. Selkä vaivaa edelleen.tö

   Yhdestoista viikko

Ti 30.5.

Tänään on selkä tuntunut jo vähän mukavammalta. Taru on teipannut sen töihin eilen ja tänään ja se on tuntunut hyvältä. Uskaltauduin juuri lenkille ja menohaluja tuntui olevan. Kyrösjärvi meni ympäri noepeammin kuin koskaan. 2.23 h ja keskinopeuskin yli 32 km/h. Jotenkin vaan tuntui hyvältä ja annoin mennä. Syyllisyyskin painoi vähän kun jäi Sotkamon leirin kaksi lenkkiä ajamatta. Mutta kyllä se selkä oli tosi hankala. Mutta sittenkin sitä miettii, että olisiko ne lenkit voinut ajaa. Tänään ei olisi kyllä kulkenut yhtä hyvin jos olisin siellä ajanut. No se on mennyttä nyt ja tästä mennään nyt eteenpäin. Espoon Petriini näytti Sotkamossa mallia, kuinka poljetaan isoilla tuumilla putkelta mäet ylös. Yritin samaa tänään ja tuntui jopa siltä, että onnistuin. Vauhti ei pudonnut ihan nollaan ylämäissäkään. Tuntuu taas hyvältä kun pystyy ajamaan lähes normaalisti.

La 4.7.

Kolmas "mökkiviikonloppu" peräkkäin. Nyt Luopioisissa Kukkia järven rannalla Mäkisen Tapsan ja Annelin kesämökillä. Minä tietysti matkassa pyörällä. Torstaina ajelin töitten jälkeen aika lämpöisessä kelissä vielä. On se, vaikka lyhyemmänkin työpäivän jälkeen, jotenkin tukkoista tämä ajaminen. Mutta ihan kohtuulisesti meni 125 km. Keskinopeuskin yli 30 km/h. Taru otti kuvan mökin pihassa.

                                        Juuri mökkipihaan ajanut ja ylös nostettu, kun kaaduin pehmeässä hiekassa

Perjantaiaamuna tein pienen kierroksen keskihämeen maalaismaisemissa. Luopioinen-Kuhmalahti-Sahalahti-Luopioinen. Lenkin teemana oli tuoksut. Bongailin eri tuoksuja. Juuri kaadettua heinää, kaadettua metsää tuoreena ja rutikuivana. Niityn kukkatuoksuja, pikkueläinten raatojen tuoksuja. Niitä on muuten yllättävän paljon. Oli siellä yksi sikalakin tien vieressä ja lehmätkin lemusivat, vaikka en niitä nähnyt. Mukava kepeä lenkki mukavilla pikkuteillä. Ja uintia Kukkiajärvessä lenkin päälle. Tapsa paistoi muikkuja, joita syötiin paljon. Ruokajuomana Rose-viiniä. Muikkuviini, kuulemma. Aivan loistava päivällinen.  Ruoan päälle nukuimme porukalla kunnon päiväunet (ruokaperräiset, sanovat Kainuussa), minäkin. Sankkua (korttipeli) pelattiin puoli kahteen ja minä voitin.

Tänään lauantaiaamuna keittelin aamupuurot ja strarttasin Luopioisista yhdeksän aikoihin. Vastatuuli teki lenkistä aika raskaan. Keskivauhtikin hiipui 28,6 km/h. Ylöjärvellä piti laittaa tuulitakkikin päälle, kun tuntui niin kylmälle. Jäämereltä puhaltaa kolkosti. Kyröskoskella tippui muutamia pisaroita vettäkin. On myönnettävä, että nyt oli vähän raskaan tuntuista.

Su. 5.7.

Jaakko nukkui viimeyönä ensimmäisen yönsä omassa kämpässänsä, eli voidaan kai sanoa, että mies on nyt muuttanut kotoa pois. Näin se elämä menee. Pöytä sieltä nyt vielä puuttuu, mutta muuten kaikki alkaa olla kunnossa. Kovasti on siellä sisustettu. Ei muuta kun asumaan. Tänään kaivoin ensimmäiset uudet perunat omasta maasta ja niitä syötiin sillin ja munasalaatin kanssa. Ruokajuomana joimme vissyä. Taru lähti Kuruun ja minä ajelin pyörällä perässä ja otin auton. Vähän oli haluton olo lähteä, eikä se meno sitten oikein maistunutkaan. Voimatonta oli ja tuuli on edelleen siellä pohjoisessa. Nenäkin on vuotanut vähän. Kun ei nyt nuhaa tähän lykkäisi. Neljäs tonni meni tänään rikki.

                                         Jussi Veikkaselle PALLOPAITA Tour de Francella tänään.

• Ma.29.6. Selkä vieläkin kipeä
• Ti. 30.6. 76,4 km, 2.23.17 h, KV 32,1 km/h, KS 137, Lämpö +25 C
• Ke. 1.7. AL 17 km (Vaihdoin vanhan takapakan takaisin) 
• To. 2.7. Al 17 km + 125 km, 4,43 h, KV 30,7 km/h, KS 118, Lämpö +24 C
• Pe. 3.7. 72,9 km, 2,23 h, KV 30,4 km/h, KS 123, Lämpö +21 C
• La. 4.7. 120 km, 4,25 h, KV 28,7 km/h, KS 125, Lämpö + 15 C
• Su. 5.7. 55,7 km, 1,58 h, 28,4 km/h, KS 123, Lämpö +14 c

 

 Kahdestoista viikko

Ke 8.7.

Vähän oli maanantaina vielä väsynyt olo viikonlopun Luopioisten lenkeistä. Vein auton Kuruun Tarulle ja polkaisin kotiin sillai aika kevyesti. Ihan tarkoituksellisen kevyesti. Tuulikin oli kääntynyt sieltä jäämereltä ja nythän se sitten painoi vastaan, mutta oli kyllä aika kevyttä.

Tiistaina huilailin ja katselin joukkueajoa Ranskasta. Kovaa ne menee. Tänään ajoin jämijärvelle ja tulomatkalla hautausmaan kohdalta otin 10 km:n tempon, eli aikalailla täysiä yritin sotkea. Vastatuulen takia en ihan saanut kaikkia irti ja aikakin oli 19 sekuntia heikompi kuin 3.5 Nyt siis 17,08 min. Tällaisia pitäisi ajaa ainakin kerran viikossa. Se on vaan niin kurja kiusata itseään. Helpompaa olisi ajaa mukavaa vauhtia vaikka 100 km. Lenkin päälle salaattia ja vissyä ja torilta ostettuja mansikoita (4 €/litra) kermavaahdolla. Selkä on menossa parempaan suuntaan.

Pe. 10.7

Kello on 9.45 ja teen tässä lähtöä Mänttään (135 km). Ulkona ei ole ihan huippukeli, joten olen vähän tahallaankin viivytellyt tämän lähdön kanssa. Kuuroja on tullut koko aamun, nytkin ja tosi kova tuuli. Ei se ilmeisesti ihan vastatuuli ole, ehkä sellainen sivumyötäinen. Lämpöä oli äsken +13,9 C. Vaatetustakin olen miettinyt. Onko tämä sadetakki liikaa? Se ei paljon hengitä, joten aika tukala voi olla, mutta toisaalta on kyllä lämmin. Kostea lenkki siis tulossa. Ja pyöräkin on sitten taas kurassa. No kai se on vaan lähdettävä ja kun alkuun pääsee niin kyllä se siitä ja illalla Villen saunaan ja uimaan Keurusselkään. Morjens!

 Perjantain ennakkojen naputtelu.

La. 11.7.

Eiliselle lenkille lähtö oli vähän nihkeää, enkä varmasti olisi lähtenyt ollenkaan, jos ei sinne Mäntän mökille olisi ollut meno. On aika tympeää lähteä vesisateeseen. Fiilis kuitenkin nousi Kyröskoskella, siinä Kyrö tehtailla olevalla sillalla, kun Ipodista pöllähti korviin Dylanin Blowing in the wind ja heti perään äijän Changing of the Guards. (Kuuntelin randomina)Tosi hyvä biisi Street Legal Lp:ltä. Upeat taustalaulajat ja komeat torvet. Hyvä meininki. Kuunnelkaapa, vaikka You Tubesta. Siin juuri sadekin yltyi oikein kunnon sateeksi, mutta minulla oli jo lämmin, eikä sillä sitten enää ollut merkitystä. Kun on sen verran kunnossa, että jaksaa pitää itsensä lämpöisenä, niin sade on jollain lailla sadistisen nautinnollista. No Kurun jälkeen se loppui ja välillä paistoi aurinkokin, mutta tuuli kävi lujaa koko ajan. Edestä, takaa ja välillä oikealta sivusta. Mökillä pesin pyörän ja saunottiin kunnolla.

Tänään aamupäivällä sitten takaisin kotiin. Aamu oli komea. Aurinko paistoi ja järvi oli peilityyni. Pikkaisen alkoi puhaltelemaan kun lähdin, mutta sopivasti taas sivumyötäisesti. Tuulet on olleet kohtalaisen suopeita minulle kun lakkasin kiukuttelemasta niiden kanssa. Kannattaa olla väleissä. Muroleella poikkesin juomassa kupin kahvia ja vielä pysähdyin Kyrönlahden St 1:llä, jossa join purkin cocista ja söin Eskimo puikon. Kyseessä oli siis oikeastaan "Taviokuurna-linturetki". Kotona kävin saunassa ja katselin Touria (Komea loppu, Luis Leon Sancez voitti PINARELLOLLA) ja perään Suomen komean lentopallovoiton Puolasta. Heti lenkin ja suihkun jälkeen kävin puntarissa ja lukema 74,8 kg on pienin varmasti 15 vuoteen. Ehkä joskus maraton aikoihin.

                                     Minäkin pelasin joskus 5-sarjaa Iktussa.

Su 12.7.

Ipodi koitti tänään miellyttää. Osaakohan se ajatella? Lenkille lähtiessä vettä tuli taivaan täydeltä, enkä olisi lähtenytkään, ellen olisi mennyt Kuruun mummulassa käymään. Innostus ei ollut ihan huipussaan. No, Ipodi laittoi heti kärkeen Bob Dylanin Changing of the Guardsin kai minun mielikseni kun sitä niin eilen kehuin. Mukava kaveri. Taru laittoi äsken kala-kasvis-nyytit uunin ja minä panin kuohuviinin pakkaseen. Syömme kohta hääpäivä iltapalan terassilla. Onkin jo vähän nälkä.

   Frantsilan Jussin 50 v lahjapullo ja 23 vuotta häistä. Olisi pitänyt ajaa parta.

• Ma. 6.7. AL 17 km + 55,7 km 1,57 h, KV 28,8 km/h, KS 124, Lämpö + 17 C
• Ti. 7.7. AL 17 km
• Ke. 8.7. AL 17 km + 50 km, 1,37 h. Sisältää 10,1 km tempo 17,08, KV 35,5 km/h, KS 152, Lämpö +18 C (Vastatuuli)
• To. 9.7. AL 17 km
• Pe. 10.7. 137 km, 4,57 h, KV 28,9 km/h, KS 128, Lämpö +20 C, Nousumetrit 1015 km
• La. 11.7. 137,8 km, 5,07 h (2 taukoa), KV 29,2 km/h, KS 123, Lämpö +23 C
• Su. 12.7. 55,3 km, 1,55 h, KV 28,7 km/h, KS 127, Lämpö +16 C vesisade.

 

 Kolmastoista viikko

Ma 13.7.

Aamutuimaan Kyrösjärvi ympäri. Mukava keli pitkästä aikaa, ei satanut. Kello soi 6:lta, mutta kun puurot ja kahvit keittelin ja aamulehden luin, niin eihän sitä liikkeelle päässyt kun puoli 8. Jalat kaipaa kyllä lepoa ja nythän sitä on tulossa kun pitäisi Lontooseen mennä ja Lontooseen ei pyörä lähde mukaan. Siellä varmasti tulee käveltyä paljon ja välillä ehkä poiketaan pubiin Ale pintille. Illalla kymmeneltä on lähtö Ryan Airilla Tampereelta ja perjantai-iltana kotiin. Huomenna siis Lontoon humussa ja sumussa.

Su 19.7.

Lontoon reissu on tehty ja taas on päästy ajamaan. Lontoon loma oli mahtava. Upea kaupunki, paljon nähtävää, mukavia ihmisiä. Jotenkin se ilmapiiri on siellä miellyttävä, ystävällinen. Pubeissa poikkesimme usein. Niitä kyllä oli melkein joka kulmassa ja hanoissa riitti valikoimaa. Oluen ystävän paratiisi. Käytiin me musikaalissa ja vahakabinetissa ja siinä isossa maailmanpyörässä ja Harrodsissa shoppailemassa. Ostimme keksiä. Hyvä reissu kaiken kaikkiaan.

     

Kyllä me siellä oltiin. Niinkuin turistit on. 

Tänään poimimme mansikoita 14 kg Yrjölän tilalta Mahnalasta. Selkä tuli kipeäksi, mutta onhan sitten talvella marjaa. Tuli syötyä kyllä vähän liikaa siellä poimiessa. Pyörälenkillä väänteli siihen malliin vatsasta. Kulki kyllä muuten ihan mukavasti, vaikka eilen meni kohtalaisen myöhään Marttilan Pariisin tuliaisia maistellessa. Juustoja ja sen sellaista. Jm oli tehnyt aivan loistavan tomaattikeiton.

• Ma 13.7. 78,9 km, 2,50 h, KV 28,3 km/h, KS 120, Lämpö +17 C
• Ti  14.7. Lontoossa
• Ke 15.7. Lontoossa
• To 16.7. Lontoossa
• Pe 17.7. Lontoossa
• La 18.7. 129,2 km, 4,43 h, KV 29,4 km/h, KS 133, Lämpö + 26
• Su 19.7. 78,9 km, 2,33 h, KV 30,7 km/h, KS 130, Lämpö +21.

  Neljästoista viikko

Ti 21.7.

Eilen ei viitsinyt ajaa kun satoi vettä. Niin on sokerista mies. No sama kai se, pitääkö lepopäivän maanantaina vai tiistaina. Tänään oli sen kympin tempon päivä Jämijärven tiellä. Tuuli oli nyt oikealta sivu vastainen ja tuntui kyllä ettei pääse minnekkään. Syke ei meinannut nousta juuri 150:n päälle ja jalat oli raskaat. Aika oli kuitenkin parempi kuin viimeksi ja matkaakin tuli sata metriä enemmän. On vaan kovaa ajaminen rankkaa touhua, ja varsinkin yksin kun ei ole ketään kirittämässa. Punnerrettava vaan on, vaikka kuinka hapottaa.

Pe 22.7.

Hyvä harjoitusviikko. Mukavia lenkkejä hyvässä kelissä ja siksi kai on tuntunut niin hyvältä ajaakin. Tänään ajoin perinteisen Nokian lenkin ja se oli nopein, mitä olen ajanut. Tosin St 1:n tauko oli lyhyt, vain 10 minuuttia, mutta keskinopeuskin oli parasta tällä lenkillä. Silti ajelin ihan rauhallisesti 125:n keskisykkeellä. Alkupuolisko oli vastatuulta ja loppu suurimmaksi osaksi myötäistä. Lopussa sitä apua tuulelta eniten kaipaakin. Huomenna huilataan ja käyn ostamassa uudet kumit Kilpisjärven reissulle ja ne vaihdetaan alle sitten Itävaltaankin. Kilpisjärveltä ajetaan Porukassa Tornioon (500 km) Yötä ollaan Äkäslompolossa. Ei siis ihan yhteen menoon koko matkaa. Porukan keskivauhti oli viime vuonna 35,8 km/h, joten vauhti on siellä hyvää. Toisena päivänä tultiin hiukan rauhallisemmin. Tämän vuoden ajo on 25-vuotisjuhla-ajo, jota juhlistetaan torstain iltalenkillä jäämerelle. Pitää nyt pikkuisen himmailla ja kerätä voimia ensiviikon loppuun. Kilpisjärven Maratonpyöräilyn omat sivut ovat: http://www.maratonpyoraily.fi/ Tänään meni 5000 km rikki. Taidan olla pikuisen kilometreissä edellä viime vuotta. Paino on nyt ollut 76-77 kg:n kieppeillä. Selkä ei ole nyt enää juuri vaivannut, mutta pitkään se ilmoitti itsestään. Projekstissa etenee ihan hyvin.

Su 26.7.

Eilen hain Tampereelta uudet kumit ja tänään ne panin paikoilleen. Michelin PRO 3 Race, sivussa punainen raita, joka sopii pyörän väriin aika mukavasti. Ostin Motonetistä vielä Espoon Petriinin suosittelemaa kiillotusainetta ARMOR ALLia, jolla kiillotin pyörän tänään kiiltäväksi. Kyllä se nyt oikein hohtaa ja kulkeekin tietenkin kovempaa. Vaihdoin sen uudemman takapakan ja ketjut Kilpisjärven ajoa varten. Pitääköhän vielä laittaa elokuuksi se vanha pakka, niin olisi sitten Shöldenissä laittaa vähän ajettu. Ennen pyörän huoltoa ajeltiin Tarun kanssa aika kevyesti 50 km, eli käytiin Jämijärvellä kaaäntymässä. Äsken juuri tultiin Kylpylässä, jossa ajoin polkupyöräergometri testin. Vuosi sitten indeksi oli 63, nyt 65. Ylipainoa koneen mukaan 4 kg. 74 kg olisi se minun ihannepaino. Voihan se vielä sinne tippua tässä ennen Ötziä.

• Ma 20.7. AL 17 km
• Ti  21.7. AL 17 km + 50 km, 1,41 h, Sis. Tempon 10,2 km, 17,06, KV 36 km/h, KS 152, +19 C
• Ke 22.7. AL 17 km + 78,9 km, 2,35 h, KV 30,4 km/h, KS 121, Lämpö +19 C
• To 23.7. AL 17 km + 50 km, 1,37 h, KV 31 km/h, KS 118, Lämpö +21 C
• Pe 24.7. 129,9 km, 4,25 h, KV. 30,6 km/h, KS 125, Nousua 855 m, Lämpö +23 C
• 
• La 25.7. Pyörään uudet kumit
• Su 26.7. 51,4 km, 1.55 h, KV 27,2 km/h, KS 100, Lämpö + 21 C. Takapakan vaihto.

 

 Viidestoista viikko

Ma. 27.7.

Kevyt lenkki Jämijärvelle ja siihen keskelle tämä kympin veto aika täysillä. Nyt sain sykkeet nousemaan 160 ja vähän ylikin, tosin lopussa putosi vähän ja keskisykkeeksi jäi 158, mutta aika oli paras, mitä olen ajanut 16,04 min ja keskivauhdiksi tuli 38 km/h. Kyllä se pitäisi saada neljäänkymppiin kympin matkalla. Tuuli oli koko lailla tyyni. Huomenna ehkä pikku veryttely ja keskiviikkoiltana yöjunalla Kemiin.

Su 2.8.

Kotona taas. Tosi mukava reissu käsivarteen. Alatornion Ahjo oli taas järjestänyt upean pyöräilytapahtuman. Torniosta Linja-autolla Kilpisjärvelle ja matkalla Lappeassa skoolasimme 25 vuoden kunniaksi kuohuvat ja nautimme loistavat lohikeitot. Illalla Kilpisjärvellä ajelimme kevyen prologin Norjan puolelle, mutta ei ihan Jäämerelle asti, kuten oli suunnitelma. Meni vähän myöhään lähtö.

   Kestilän kanssa torstai-illan prologilla Norjan puolella. Jäämerelle noin 25 km.

Perjantaiaamuna 9.15 starttasi tämä meidän kuntosarja kohti Äkäslompoloa. Hyvä keli, lyhkäsissä sai lähteä. Tosin kohtalainen vastatuuli. Aloitimme rauhallisesti mutta porukka (34 ajajaa) oli levotonta ja vauhti tempoilevaa. Niinpä siinä sitten tuli kolari ja Oululainen lääkäripariskunta lensi nurin. Verissä päin pääsivät molemmat kuitenkin jatkamaan. Sitten kohta tuli kaatosade, joka kuitenkin piristi ja ryhdisti koko porukan ja päästiin oikein ajamaan. Letka pysyi aika hyvin kasassa ja vetovuorot toimivat niin kuin pitikin. Aika helppo lenkki minulle. Sykkeet ei noussut korkealle. Keskisykekin jäi 110:aan. Loppun 60 km tultiin vapaalla vauhdilla ja se oli hiukan reippaampaa. Äkäslompolossa ihmettelin kuinka jokaisella on erilainen pyörä. Merkkejä on vaikka kuinka ja sitten vielä eri malleja. Jokainen kai haluaa ihan omanlaisensa ja värisensä pyörän. Bianci on yleisin merkki. Orbea ehkä mielenkiintoisin. Vähätalon Lahjan poika Ikaalisista ajeli Cannondalella. Hiihtotapahtumassa kun katselee toisten suksia, niin tosi paljon täysin samanlaisia näkee. Tai sitten lenkkitossuja, tai luistimia, tai...mutta pyörät on kaikilla erilaiset. Pyöräilyn maailma on ihan omansa.

Lauantaina 9.00 reiluna aamupalan jälkeen polkaistiin taas tien päälle ja yllättävän tuoreilla jaloilla. Nyt oli vauhti heti alusta parempaa. Tuuli oli kääntynyt myötäiseksi tai vähintään sivumyötäiseksi. Innokkaimmat vetäjät olisivat halunneet ajaa kovempaakin, mutta tämän vuoden porukka oli aika epätasaista kunnoltaan, joten tultiin melko rauhallisesti. Lenkki oli nyt edellistäkin helpompi. Keskisyke jäi alle sadan, 98:aan. Taaskin sateli välillä, mutta lämmin keli teki ajosta mukavan. Yöjunassa oli hyvä nukkua tuplan ja punaviinilasillisen (Italialaista) jälkeen. Nyt jalat tuntuu pikkuisen väsyneiltä, mutta eiköhän sitä jo huomenna lenkille taas.

• Ma. 27.7. AL 17 km 50,8 km, 1,36 h. 10,1 km Tempo 16,4 min, KV 38 km/h, KS 158, Lämpö + 19 C
• Ti. 28.7. AL 8 km + venyttelyt
• Ke. 29.7. Al 17 km Illalla kohti Kemiä
• To. 30.7. Kilpisjärvelle. Iltalenkki Norjaan 27 km, 53 min
• Pe. 31.7. 260 km, 8,53 h, KV 32,4 km/h, KS 110, Nousua 1095 m, Lämpö +23 C
• La. 1.8. 245,7 km 7,41 h, KV n. 34 km/h, KS 98, Lämpö +23 C
• Su. 2.8. Yöjunalla kotiin. Lepopäivä. (5677,2)

 Kuudestoista viikko

  

Seuraava ajo onkin sitten tämä projektin päätös. Tuossa ylhäällä on grafiikko onnistunut kuvaamaan reitin profiilin aika selkeästi. Alhaalla on kilometrit ja joitain kylien nimiä (mm Insbruck). Oikealla on sitten metrit meren pinnasta. Ylhäällä on laitettu se korkein kohta vuoren päällä, jossa käydään. Esim. viimeiseen Timmelsjochin nousuun tulee 1774 m ja ajomatkaa 28,7 km. Punaisissa laatikoissa lukee nousun jyrkin prosentti, mutta se ei oikein erotu. Eka nousussa on se jyrkin 18 %:n nousu, noin kilometrin pätkä. Viimeisessä ei ole kuin 14 %. Näiden takia on hyvä ajaa jonkin verran pohjia.

Ke 5.8.

Aika hyvin on palauduttu siitä kahden päivän ja 500 km:n ajosta. Maanantaina oli jäykkää, eikä jalat toimineet, mutta tänään oli ihan hyvä jo ajaa. Rouvan kanssa ajeltiin Jämijärvelle päin, mutta Taru kääntyi siitä hautausmaan kohdalta takaisin kun ei ollut oikein tatsia. Minä kävin Jämijärven keskustassa kääntymässä ja sitten se jo perinteinen Tiistain Tempo. Nyt meni 16,16 min eli 10 sekuntia hitaammin kuin viikko sitten. On tunnustettava, että pikkuisen tuntui se viime viikonlopun Kilpisjärvi ajo lihaksissa. Saapas nähdä, pystynkö alittamaan 15 minuutin maagista rajaa koskaan. Taitaa riippua hyvistä tuulista.

Pe 6.8.

Tänään oli poikkeuksellisesti töitä, tosin puoli päivää, mutta kumminkin. Siksi vain kyrösjärven lenkki. Yritin tehdä sellaisen vauhtikestävyyslenkin ja kai se vähän sellainen sitten olikin. Keskisyke 139. Järven takana tuli kaatamalla vettä ja tuuli kävi kuin isommassakin myrskyssä. Sama toistui kolmostiellä ja sivutuuli oli niin kova, ettei meinannut tiellä pysyä. Näytin keskisormea yhdelle pöntölle, joka juuri minun kohdalla lähti ohittamaan. Lasitkin oli märät ja huurussa. Ajoin kuitenkin nopimman kyrösjärven lenkin mitä koskaan. Oli mukava lenkki kumminkin. Vaaka näytti lenkin jälkeen 74,6 kg. Illalla tulee Kuhnan väki Seinäjoelta ja Marttilat kylään. Syömme rapuja. Täplärapuja ja Kiinalaisia jokirapuja. Snapsit on pakkasessa.

Su 9.8.

Eilen katkesi taas pinna. Jämijärven tiellä ja ihan tasaisella. Onkohan siinä takakiekossa jotain vikaa, kun jo 2 pinnaa katkennut. Vannehan siinä vääntyi mutkalle, mutta pääsin ajamaan kotiin, kun löysäsin jarrun.

Tänään oli pitkän lenkin vuoro. Tarun pyörästä lainasin takapyörän ja sitten menoksi. Lämmintä oli, mutta aika mukavasti meni. Ajelin ensin Nokialle ja sieltä Kuruntietä, josta käännyin Karhelle ja Viljakkalaan. Päälle vielä järvi ympäri. On se yksin aika rankkaa ajella noita yli satasia. Mutta 6 tonnia tuli täyteen ja kun tavoitteena oli 6500, niin voi jo luvata, että tavoite tulee täyttymään reilusti. Huomenna pitää mennä sitä pinnaa korjuuttamaan Tampereelle.

• Ma. 3.8. AL 17 km + 50 km, 1,37 h, KV 30,4 km/h, KS 114, Lämpö +22 C
• Ti. 4.8. AL  17 km
• Ke 5.8. AL  17 km + 50 km ja siinä 10,1 km tempo 16,16 sek, KV 37,4 km/h, Ks 158 Lämpö +24
• To 6.8. AL  17 km
• Pe 7.8. AL  17 km + 78,7 km, 2,24 h, KV 32,6 km/h, KS 139, Lämpö + 19 C
• La 8.8. 25 km  n 50 min, KV 30 km/h, KS 114, Lämpö + 25
• Su 9.8. 162,5 km, 5,33 km, KV 30,4 km/h, KS 129, Nousumetrit 1145 m, Lämpö +26 C
• 

 

 Seitsemästoista viikko

Ma 10.8.

Tämän päivän lenkki oli reilu 5 km:n reipas kävelylenkki rouvan kanssa. Se tekee ihan hyvää nivusille ja muutenkin venyttää jalkojen lihaksia. Takapyörään ei saanut vielä pinnaa, mutta laittavat sen kyllä. Onpahan sitten varavanteet, nimittäin, en tiedä kehtaanko oikein sanoakaan, kun oli aika kalliit. No sanon kuitenkin. Ostin nimittäin uudet kiekot, kun ajattelin, että jos ne pinnat ei sitten Ötzissä taas kestäkkään. Tänä kesänä on nimittäin jo kaksi pinnaa mennyt poikki. Näiden pitäisi nyt kestää, kai. Komean näköiset ne ainakin on ja puoli kiloa kevyemmätkin kuin vanhat. Huomenna ajetaan ensimmäinen lenkki ja katsotaan kuinka rullaa.

Mavic Ksyrium ES

Ti 11.8.

Uudet vanteet ensimmäistä kertaa alla. Eron huomasi. Jotenkin tuntui herkemmältä ja kuitenkin pyörät oli vankemmat. Ne oli vakaammat ajaa. Ei heilu eikä natise. Rullaa eteenpäin kuin juna. Ja pinnat kesti.  Ajoin Kyrösjärven ympäri rennosti. Alkumatkasta tuntui vähän tökkivän. Ei oikein ollut fiilistä, mutta tunnelma parani pikkuhiljaa ja ihan mukava lenkki siitä tuli. Taru oli sillä aikaa Vatulassa mustikassa ja söimme mustikkamaitoa ja oli siinä vähän vattujakin mukana. Minä laitoin 20 %:n kevytkermaa (Matti ja Titta tykkää tästä). Ville menee huomenna kouluun. Syksy tulee.

Ke 12.8.

Piti ajaa se tiistain Tempo, mutta niin olin huonossa kunnossa, ettei siitä tullut mitään. Jalat oli tosi raskaat eikä sitten juuri huvittanutkaan. Kuin jarru olisi ollut päällä ja vastatuuli koko ajan. Ajelin hiljakseen lenkin ilman mitään tempoja. Kuinkahan joskus on näin? Kauden päätavoite Radmaraton on aika lähellä eikä enää huvittaisi ajaa ollenkaan näitä viimeisiä lenkkejä. Miustan, että se oli samanlaista silloin maraton aikoinakin. Se on jotain psyykkistä. Pitäähän sitä nyt vielä ajaa. Huomenna en aja kun aamulenkin. Illalla alkaa jääkiekkokin ja kai minun siellä pitää olla, ainakin nyt eka kertaa. Pelailemme Parkanossa paikallisten Senioreiden kanssa yhdessä jatkossakin torstaisin 21.00-22.00. Menee vähän päällekkäin pyöräily- ja kiekkokausi. Pitää ottaa rauhallisesti toi kiekko ainakin nyt vielä.

Pe 14.8.

Espoon Petriini neuvoi pitämään 2-3:n päivän huilin pyöräilystä, mutta tässä sitä ollaan lähdössä Mänttään ja pyörällä. Pidän sen huilin tämän reissun jälkeen ja ajelen rauhallisesti. Muroleessa kahvit. Sää vaikuttaa hyvältä, tosin lämpöä on vasta 20 astetta, mutta eiköhän keli lämpene tuosta. Tuulta ei ole juuri ollenkaan. Eilen pelattiin Parkanossa jääkiekkoa ja mukavaahan se oli. Hiukan tuntuu vartalon lihaksissa oudoksestaan.

La 15.8.

Leppoisa lenkki eilen Mänttään. Pieni myötäinen tuuli siivitti matkaa je kelihän oli muutenkin hyvä. Aika viileää oli kyllä aamusta ja irtohiat oli paikallaan. Vielä pitää kehua uusia kiekkoja. Ei uskoisi, kuinka paljon nekin vaikuttaa ajamiseen. Tuntuu kun ne olisi jotenkin enemmän osa koko pyörää. Sitä on vähän hankala selittää, mutta sen vaan tuntee ajaessa.  Muroleen pullakahvit maistui hyvälle. Tänään tulin sitten autolla takaisin. Pitää nyt vähän palautella ja kerätä lihaksiin energiaa. Huomenna tekisi mieli mennä Kaupin Kanuunoiden yhteislenkille Tampereelle. Noin 100 km kevyesti 25-30 km/h. Se olisi juuri sopiva paluttava lenkki. Pitää nyt tuumia. Tämän paiväinen lenkki oli Ärrälle vaniliajäätelön ostoon. Taru teki mustikkapiirakkaa (muropohja) ja vaniliajäätelö kuuman mustikkapiirakan kanssa oli älyttömän hyvää. Kaksi viikkoa Ötziin.

      Timmelsjochin nousua. Ei se näytä jyrkältä.   Jaufenpassin loppunousua.

                   Kuhtain laskua. Lehmiä pitää varoa.               Olisikohan Jaufenpassain laskua.

       Lähdön tunnelmia. Edessä 238 km.

Su 16.8.

Eilen olin vielä lähdössä Kaupin Kanuunoiden sunnuntailenkille, mutta en lähtenyt. Eilinen ilta venähti kun innoistuin katsomaan Woodstockia ja sehän kesti puoli yhteen. Aamulla heräilin ajoissa, mutta sateen ropina vei viimeisimmätkin halut lähteä Tampereelle. Nyt on ainakin tullut kaksi lepopäivää pyöräilystä. Tänään olen istunut tietokoneella tuntikausia. Olen päivittänyt Furrin sivuja, laittanut Kylpylä-cupin valokuvia ja siirsin viime kauden jääkiekkojutut arkistoon ja tein pohjia uusille jutuille tulevaa kautta varten. Niin ja valitsin 170 biisin soittolistan I-Podille Ötziä varten. Musiikkia yhteensä 12,10 tuntia. Sen pitäisi riittää. Saapa nähdä. Huomenna pitää nousta kyllä satulaan.

  Tämä kohta on mielenkiintoinen. Tuolta metsän reunasta on vielä aika kiipeäminen tähän Jaufen Passin huipulle.

• Ma 10.8. AL 17 km + Kävelylenkki 5,5 km
• Ti  11.8. AL 17 km + 78,5 km, 2,31 h, KV 31,1 km/h, KS 123, Lämpö + 23 C
• ke 12.8. AL 17 km + 50 km 1,40 h, KV 29,9 km/h KS 111, Lämpö + 16, vesisade
• To 13.8. AL 17 km + Jääkiekkoa tunti
• Pe 14.8. 134 km, 4,32 h, KV 31 km/h, KS 122, Nousumetrit 985 m, Lämpö + 20 C
• La 15.8. Lepoa
• Su 16.8. Lepoa

   Kahdeksastoista viikko

Ti 18.8.

Tarun syntymäpäivät. Keitettiin kahvia ja syötiin JM:n ja Jaanan kanssa mustikkapiirakkaa jäätelön kanssa. Se oli niin hyvää viime lauantaina, että sitä piti saada lisää. Tarun kanssa ajettiin vetinen lenkki Jämijärvellä. Vettä sateli oikeastaan koko ajan ja tuulikin kävi. Yksin en olisi lähtenyt.

Ke 19.8.

Tänään on vaihteeksi paistellut aurinko, vaikka aika koleaa on ja tuuli on luoteessa. Innostuin tänään aika hyvään iskuun tässä kympin tempossani. Siis minulle hyvään. 15,43 on paras mitä olen ajanut ja sykekin pysyi 160 päällä. Tosi kovaa pitää kyllä ajaa jos 15 minuuttiin taän ajaisi. Se tekisi 40 km/h ja nyt keskivauhti oli 39,2.  Ajoin koko matkan alaotteella ja koitin oikein pyörittää. Ihan hyvä maku jäi. Eipä tässä kovin montaa lenkkiä enään ennen Ötziä ajetakkaan. Perjantaina vielä vähän pitempi ja lauantain huolletaan pyörä ja vahataan Armor Allilla. Vahaus on tärkeää. Sunnuntaina rento pyörän testauslenkki ja sitten Pinarello laukkuun.

Pe 21.8.

Päätä särki aamulla seitsemältä kun heräsin. 2 burana 200 ei auttanut, mutta 1 Ibusal 400 alkoi jo vaikuttamaan. Tunnin töitten (lyhyt päivä) jälkeen olo oli aika höperö. Pää oli jotenkin outo, mutta päätin lähteä lenkille, ja olo paranikin sitten vähitellen ja ihan mukavasti kulki Nokian lenkki. Oravia on muuten paljon. Taas oli yksi kuollut orava tiellä, ja kun siinä muistelin kesän lenkkejä, niin lähes aina on vähintään yksi kurre ollut raatona tiellä. Nyt oli heti sarkkilassa aika tuore jäniksenkin raato. Ei haissut vielä. Ajokeli oli loistava. Aurinko paistoi ja paistaa vieläkin (18.00) ja lämpö on tullut takaisin. Kurun St 1:llä perinteinen kuppi kahvia ja korvapuusti.

Tapsa ja Anneli tulee sankulle. Saapas nähdä kuinka käy. Viimeksi kun pelattiin, olin aika ylivoimainen. Terassilla taitaa tarjeta, tosin tuuli voi lennättää kortteja. 

La 22.8.

Terassilla tarkeni hienosti mutta pimeä tuli ja viimeinen jako pelattiin sisällä sähkövalossa. Taru voitti, minulla meni huonosti. Ei käynyt kortti. Tänään nukuttiin pitkään eikä lenkkiä ollenkaan. Pyörän huolto, puhdistus ja vahaus autotallissa. Nyt kiiltää ketjut ja rattaat. Kaalikääryleitä syötiin päivällä ja Villen kanssa tehtiin vielä pieni pizza iltapalaksi. Tankkaus on alkanut. Pizzaa???

  

Pikku huoltoa ja puhdistusta...                                   ja sitten pyörä matkalaukkuun.

Su 23.8.

Eilisen pyörän pesun jälkeen en viitsinyt puhdasta pyörää enään sotkea ja niinpä lainasin Tarun Giantia kevyelle Jämijärven lenkille. Ihan hyvä pyörä sekin on ajaa, mutta vähän oli sarvet oudossa asennossa ja satula alhaalla. Lenkki oli viimeinen ennen Itävaltaan lähtöä ja iltapäivällä laitoin Pinarellon osiin ja laatikkoon.

Kun nyt katson 22.4. ( 4 kuukautta sitten) kirjoittamiani projektin tavoitteita, niin aika hyvin ovat tähän mennessä toteutuneet. Harjoituskilometrejä on nyt 6635,9 km ja paino on 75-77 kg. Sen verran se heittelee päivän aikana, mutta on selvästi asettunut 80 kg:n alle. Se on siellä nousuissa hyvä juttu. Kolmas tavoite oli ajaa se kisa 10.30 h ja sen toteutuminen nähdään viikon kuluttua. Riippuu se paljon kelistä ja pyörän ehjänä pysymisestä ja monesta muusta asiasta, mikä liittyy satulan yläpuolelle. Tärkeintä kuitenkin on ajaa se reitti läpi, mutta pikku aikatavoite tuo sopivasti harjoittelumotivaatiota. Ja itsensä kanssa tässä kilpaillaan.

• Ma 17.8. AL 17 km + 50 km, 1,33 h, KV 31,7 km/h, KS 118, Lämpö + 16 C
• Ti  18.8. AL 17 km + 50 km, 1,52 h, KV 29,1 km/h, KS 107, Lämpö +12, vesisade
• Ke 19.8. AL 17 km + 50 km, 1,35 h, 10,3 km TEMPO, 15,43, KV 39,2 km/h, KS 160, + 14 C
• To 20.8. AL 17 km + Jääkiekkoa 1 h
• Pe 21.8.  130 km, 4,23 h, KV 31,2 km/h, KS 118, Lämpö + 23 C
• La 22.8. Pyörän huoltoa ja puunausta
• Su 23.8. 50 km, 1,43 h, KV 29,8 km/h, KS 120, Lämpö +17 C (Tarun pyörällä)

  Viimonen viikko, juu.

Ti 25.8.

Nyt on lähtö edessä. Asuntoauto odottaa. Yö Helsinki-Vantaan parkkipaikalla ja aamulla 8.00 lento Muncheniin. Sieltä vuokra-autolla Shöldeniin. Lisää tarinaa sitten kisan jälkeen.

  Viimevuoden maaliintulo. Märkää on. Taustalla näkyy loppuaika. Nyt pitäisi mennä paremmin. Pitäisi.

Ti 1.9.

 

10.07.50 h oli aika, siis reilu parannus viimevuoteen ja myös entiseen ennätykseen 10.45:een. Nappiin meni ajo, siitä ei pääse mihinkään. Kisasta lisää kun kotiudun täältä Turusta perjantaina. Tulokset ja kuvia löytyy järjestäjien sivuilta. www.oetztaler-radmarathon.com  

Su 6.9. Radmaratonin matkaraportti

• Su. 6.9. 238 km, 10,07.50, KV 23,5 km/h, KS 135, Korkeus 5555m, Lämpö +3-+27 C

Torstai 27.9. Lähdemme porukalla lenkille. Aurinko paistaa ja suuntaamme ylöspäin Ventiin, jonne on matkaa noin 15 kilometriä mutta nousua noin 700 metriä. Huomaan, että ajo on helppoa, mutta en uskalla sitä kuitenkaan sanoa ääneen. Syömme pikku kuppilassa herkulliset Gulassikeitot. Joukko vanhempia vaeltajia ihmettelee meidän seinään nojaavia pyöriä. Vanhempi herra arvioi jonkin pyörän olevan yli 4000 euroa. Ei huono arvaus. Ajelemme vielä vähän ylemmäksi ottamaan valokuvia. Korkeusmittari näyttää 1999 m, mutta kun nostan pyörän pään yläpuolelle, menee 2000 rikki. Huomenna ajelemme alaspäin Lengenfeldiin ja sen jälkeen ltapäivällä haemme kisamateriaalin.

  Jouko, Matti, Jan ja Petriini kahdessa tuhannessa. Näissä maisemissa käveli jäämies Ötzkin aikoinaan. (Tätä tietä ei silloin vielä ollut)

Lauantai 29.9. Heräämme vesisateeseen, mikä ei tietenkään nosta tunnelmaa, mutta meille on luvassa jotain erityistä. Euroopan suurin pyöräilylehti Tour haluaa tehdä meidän Team Villa Kuuselasta jutun. Ovat valinneet eksoottisen Suomen ainoan joukkueen, mikä ei meidän mielestä ole huono valinta. Haastattelu tehdään kisakeskuksessa Freizeit-Areenalla, jossa myös poseeraamme Tourin kuvaajalle. Toimittaja ihmettelee, kuinka me pystymme ajamaan tällaisen kisan ja yhdistämään runsaan viinan juomisen. Juopottelusta suomalaiset näköjään edelleen tunnetaan. Kerromme, että ei kaikki kuulu siihen ryhmään. Emme mekään. 

Illalla pumppaan renkaisiin 8 kiloa ilmaa ja teen viimeiset huollot. Kiillotan lopuksi Pinarellon kisakuntoon Armor Allilla. Ennätysajon väliajat laitoin jo kotona kontaktimuovilla kiinni vaakaputkeen. Perjantaina iskeneet flunssan oireet ovat pikkuhiljaa pahentuneet ja keuhkoputki ei tunnu ollenkaan hyvältä. Päätän tehdä aamulla päätöksen ajamisesta. (Tosiasiassa olen sen kyllä tehnyt).

  Kestilä, minä ja Petriini n.6.15

Sunnuntai 30.9. Puhelin herättää 5.15 ja suoraan aamupalalle. Syömme Eloveenan omena-kaneli-pikapuuroa ja juomme normaalit kahvit ja leivät. Kurkku tuntuu karhealta ja aralta, vähän viluttaakin, mutta ainahan aamuisin vähän viluttaa ajattelen. Otan kuitenkin yhden Burana 600. Kahvin jälkeen jää vielä hetki aikaa oikaista petiin. Luen pätkän Reijo Mäen Lännen miestä. Joukokin lukee jotain. Ei me taideta oikein hermona olla. Petriini ja Jan tulee koputtelemaan vähän kuuden jälkeen. Hermostuneimmat, Matti, Kajaus ja Ilpo ovat jo menneet. Jouko on perinteisesti unohtanut taas sykemittarin pannan. Sitä sovitellaan vielä ja Jan ottaa lähtökuvan. Kurkkukin tuntuu jo hyvälle.

Sää on kirkas, mutta kylmä, vain 3 astetta. Kylmyys käy luihin ja ytimiin rullaillessamme alas lähtöpaikalle, mutta startin huumaava tunnelma ja tuhansien pyöräilijöistä ja huoltajista hehkuva lämpö lämmittää. Tykin paukkua odotellessa laitan ennakkoon valmistellun 12 tunnin soittolistan valmiiksi ja napit korville. Neil Youngilla aloitetaan. Leppeät soinnut rauhoittavat, silti syke on 80:n päällä. Perinteinen kuumailmapallo on saanut niitylle viereensä toisenkin. Lieskat näkyvät aamuhämärissä kauas, kun palloja täytetään. Valtava tuhansista pyöräilypaidoista askarreltu jättipaita hulmuaa nosturin nokassa aamutuulessa. Aika rauhallinen olo.

  Ennen starttia

6.45 jysähtää tykki. Kuuma ryhmä polkaisee lähtöauton perään. Minulta menee noin puolitoista minuuttia kun ajan lähtömaton yli ja sitten mennään 34 kilometriä kohti Ötziä. Laskua tulee 557 metriä, joten pätkä on helppo. Vaikka yritän ajaa porukassa kuten muutkin, ohitseni ajaa satoja ajajia. Kuinka ne uskaltaa laskea tällaisessa tungoksessa. Väliaikamatto ylittyy ajassa 44.37, kun ennätysajossa -07 väliaika oli 42,51. Olen vähän pettynyt. Revin jo valmiiksi risat trikoot jalasta ja annan ne paikalliselle papalle. Hän kiittää ja viikkaa ne nätisti kainaloonsa. Sadetakki satulan alle laukkuun (sitä ei enää tarvita) ja tuuliliivi takataskuun. Irtohihat saa vielä jäädä. Tyhjennän vielä ylimääräiset nesteet, siis poikkean miesten huoneessa eli lorotan siihen tien sivuun. Ja sitten ylöspäin kohti Kuhtaita.

 Kuhtain aamua. Juuri plussan puolella.

Nousu (17,8 km) ei tunnu pahalta. Syke asettuu 150-157 väliin. Korkeilla sykkeillä pistää keuhkoputkiin. Ihan tiukalle ei voi vetää, mikä taitaa olla hyväkin. Jyrkimmässä osassa, siinä 18 prosentin nousussa, on tietyötä ja ajamme kapeaa hiekkaränniä noin kilometrin. Savimaassa tahtoo takapyörä vähän sutia ja ylämäkeäkin on hieman. Perässätulijat joutuvat tungoksessa kävelemään tämän pätkän. Jyrkän osuuden jälkeen hieman helpottaa, mutta hyytävä kylmyys iskee rintaan. Lehmien karvat kiiltää aamukosteudessa ja nouseva aurinko pinnistelee sulattaakseen yöllä laskeutuneen kuuran niityiltä. Vedän jo lasketut irtohihat taas ylös.

Kuhtain (2020 m) väliaika on 2.05 eli olen nyt ennätysvauhdissa. En poikkea huollossa, vaan haukkaan suolakurkkua, kiskon tuuliliivit taskusta ja käännän huimaan laskuun. Kylmä tahtoo täristää koko miestä ja samalla pyörää. Sormet ovat lähes tunnottomat, mutta yritän pitää niitä kuitenkin jarruilla. Sillä pitkällä suoralla saan huippunopeudeksi käsittämättömän 112,2 km/h. Silti en ohita ketään.

Gematenin kylässä vuoren juurella lämmin ilma tuntuu taivaalliselta. Matka taittuu hienosti nyt sopivassa letkassa Innsbruckiin. Bergieselin hyppyrimäki jää taakse kun kurvaamme kohti Italiaa. Tämä 38.2 km ja 697 nousumetrin osuus on minusta vaikein ajettava. Helpohko nousu vaatisi ajamaan kovaa, mutta kuinka kovaa uskaltaa. Ainakaan vetämään ei kannata. Omasta mielestäni ajan riskirajoilla. Varmaan lähes sadan ajajan letka pitää hyvää vauhtia ja sinnittelen ryhmässä mukana. Juttelen jo Kuhtain nousussa tapaamani saksalaisen Jacob Wolfgangin kanssa. Hän osaa suomea muutaman sanan ja on kalastellut ja ajellut pyörällä paljon Lapissa. Mies on hyvillään kun kerron oman poikani olevan nimeltään Jaakko. Mukava mies, jota näen vielä jatkossakin.

Brenner tuleekin nyt yllättäen kun reittiä on hiukan muutettu. Matkaa on taitettu 122 km ja aikaa on kulunut 4.18. Olen 15 minuuttia edellä 07 vuoden aikoja. Nyt kelpaa järjestäjienkin huolto. Syön herkullista supea, pari voileipää ja mukillisen Pepsi-colaa. Viimeksi oli Coca-colaa. Nappaan vielä yhden Banaanin ja sitten Italiaan.

Saapuminen Italiaan on aina ollut juhlavaa. Niin nytkin. Yleisön kannustus on hienoa ja aurinko paistaan niin kuin se Italian taivaalta tekee. Stretzingin kylä jää nopeasti alas taakse kun alkaa uuvuttava kipuaminen Jauffenpassin päälle. Nousu ei ole kaikkein jyrkin, mutta jatkuvaa ilman yhtään helpottavaa loivennusta. Kestilän ja monen muun mielestä tämä on se pahin osuus. Jotenkin minulla on vieläkin voimia ja tämä 21,6 km:n nousu sujuu 16 km/h vauhdilla. Alan uskoa uuteen ennätykseen, vaikka nyt alkaa jo nykimään reiden takaosissa kramppeja enteillen. Olen jo lähes puoli tuntia edellä, en voi enää sössiä, vaikka edessä on pelottava Timmelsjoch.

Täytän juomapullot, kaivan taskusta loput suolakurkut ja jälkkäriksi vielä energiageeli ja sitten minusta pirulliseen mutkittelevaan laskuun jossa taas saan väistellä ohivilahtelevia kahjoja. Alhaalla St Leonardin kylässä huomaan että etumatkani on enää 22 minuuttia. Siis useita minuutteja hitaammin uskalsin nyt laskea alas tämän mäen. Niin sitä iän mukana viisastuu.

Edessä on loppuhuipennus, Timmelsjoch, Basso Rombo, 31.4km ja nousua 1759 m reitin korkeimmalle kohtaa 2509 metriin. Takana 181 km ajoa. Onhan sitä jo väsynyt, ei siitä mihinkään pääse, mutta olen sittenkin aika hyvässä iskussa vielä. Ei ihan epätoivoiselta tunnu lähteä kapuamaan. Aurinko paistaa selkään jo aika kuumasti ja nestettä kuluu. Yritän muistaa juoda mahdollisimman paljon. Hiki valuu taas silmiin ja kirvelee. No sille ei voi nyt mitään, yritän vaan pyörittää tasaisesti. Syke nousee enää ajoittain päälle 150:n.

Schönaun huolto helpottaa 18 km:n kiipeämisen jälkeen. Tankkaan taas keittoa pari mukillista ja Colaa kyytipojaksi. En jää notkumaan tiskille pitkään vaan yritän päästä nopeasti liikkeelle. Yllättäen heti satulaan päästyäni alkaa tuntua jaloissa krampin oireita, joista vielä selviän nousemalla putkelle ja vaihtamalla hiukan ajoasentoa. Avovuoriston jyrkänteen pitkät nousut ovat henkisesti raskaita kun näkee korkealle ylöspäin, jossa pienet pisteet kitkuttavat kohti huippua. Minä perässä.

Aivan lopussa iskee koko vasen jalka kramppiin ja vaivoin ehdin ottaa kengän polkimesta, etten lennä nurin. Pysähdyn hetkeksi ja venytän takareittä. Kävelen noin 25 metriä ja ravistelen jalkaa. Eiköhän se mennyt ohi, hyppään satulaan ja nousun päällä oleva tunnelin suu jo näkyy. Hymy huulilla sukellan pimeään tunneliin, jossa taas jääkylmää vettä tippuu katosta niskaan. Se ei haittaa. Tiedän, että loppu 26 km on aika helppoa. Väliaika on 9:26.22,0, kun se 07 oli 10.02.50. Nousu menee nyt huippuaikaan 2.34 h ja tuntivauhdiksi tulee 12,2 km/h. Olen tyytyväinen.

Taas kaivan tuuliliiviä esiin ja kohti maalia. Näissä laskuissa otetaan perinteisesti kuvia ja ajetaan tutkaan. Yritän laskea niin kovaa kuin uskallan. Suora ei ole ihan niin jyrkkä kuin Kuhtailla, mutta tutka näyttää minulle 91,8 km/h. Tutkan jälkeen jarrutan. Haluan pysyä ehjänä, kun on tänne asti jo päässyt. Vähän matkan päässä totean itsekseni, että olin ollut viisas. Jotain tuntematonta pyöräilijää nostetaan paareilla ambulanssiin. Pyörä jää siihen, ehkä sen joku siitä noutaa. Eikä maaliin olisi ollut kuin 10 kilometriä.

Shöldenin pääkadulla yritän vielä puristaa parhaimpaan vauhtiin. Autoja ei ole vielä päästetty kadulle, joten paana on vapaa revittää. Tuttu liikutuksen ja tyytyväisyyden tunnekuohu tuo taas kyyneleet silmiin kun kurvaan maalivaatteen alta Freizeit-Areenan pihaan. Minut kuulutetaan ensin Lichtenstainilaiseksi, mutta korjataan kohta. Tour-lehden toimittaja on ensimmäisenä onnittelemassa ja kysyy jotain, mikä ei ole jäänyt mieleen. Olen niin tohkeissani. Ystäväni Jacob on tullut hiukan ennen minua maaliin ja tulee vielä puheille. Paiskaamme kättä ja Jacob haluaa vaihtaa ajopaitoja. Hänen tekisi Suomen ystävänä mieli minun sinivalkoista paitaa, mutta sillä on minulle liikaa tunnearvoa. 4 ajettua Radmaratonia, päällimmäisenä tämä viimeinen ja vielä minulle huippuaikaan 10.07.50

   Se on ajettu

Matkan varrelta:

   Peukku pystyssä vielä, vähän ennen sitä kramppia

   Kuumailmapallot ja jättipaita lähtöpaikalla.

   Timmelsjochin gehrenejä

    Yksi monista kahvikupillisista Lengenfeldissä.

  Näin on yksi projekti päättynyt. Kiitoksia. 

Järestäjien dataa:

Name: Timo Ranta
Startnr: 1059
Land/Ort: FI-Ikaalinen                                                                                                    Kategorie: Männer / Uomini M2

Zeit: 10:07.50,8
Durchschnitt: 23,492 km/h
Rang Gesamt: 1636.
Rang Herren: 1586.                                                                                                                Rang Klasse: 137.

Durchgangs eiten auf der Strecke

Otz           7:31.34,4 44.37,6 292. 2505.
Kühtai       8:52.45,3 2:05.48,5 132. 1622.
Innsbruck  9:46.04,1 2:59.07,3 146. 1707.
Brenner     11:05.53,3 4:18.56,5 129. 1606.
Gasteig      11:40.32,7 4:53.35,9 135. 1615.
Jaufenpass 13:01.19,4 6:14.22,6 123. 1549.
St.Leonhard 13:38.58,1 6:52.01,3 135. 1632.                                                                  Timmelsjoch 16:13.18,8 9:26.22,0 131. 1579.

Berg eitfahren Oet-Kühtai 17.3km, Höhenunterschied 1200m

Fahrzeit: 1:21.10,9
Durchschnitt: 12,786 km/h
Rang Gesamt: 1415.                                                                                                                Rang Kategorie: 111.

Berg eitfahren Innsbruck-Brenner 38.2km, Höhenunterschied 697m

Fahrzeit: 1:19.49,2
Durchschnitt: 28,714 km/h
Rang Gesamt: 1419.                                                                                                               Rang Kategorie: 110.

Berg eitfahren Gasteig-Jaufenpass 21.6km, Höhenunterschied 1130m

Fahrzeit: 1:20.46,7
Durchschnitt: 16,043 km/h
Rang Gesamt: 1444.                                                                                                                Rang Kategorie: 121.

Berg eitfahren St.Leonhard-Timmelsjoch 31.4km, Höhenunterschied 1759m

Fahrzeit: 2:34.20,7
Durchschnitt: 12,206 km/h
Rang Gesamt: 1565.                                                                                                                Rang Kategorie: 138.