Ötztaler Radmarathon, Pj:n pyöräilyprojekti

Klikkaa tästä niin olet maratonin virallisilla sivuilla. http://www.oetztaler-radmarathon.com/

                                                                                                                                                                 

Viimevuoden kisassa. Ensimmäisen 18,5 km:n nousun jälkeen Kuhtain (2020 m) huipulla.

3.5.2007

Vuoden 2007 Ötztaler Radmarathon, Pj:n pyöräilyprojekti polkaistaan näillä sivuilla käyntiin nyt.

Tämän sivuston tarkoitus on lisätä minun omaa innostusta harjoitteluun tekemällä koko juttu julkiseksi. Nyt ei kehtaa lintsata lenkeillä. Samalla saa kuka tahansa lueskella kuinka projekti etenee. Laitan harjoituspäiväkirjamaisesti tähän kaikki lenkit ja muutkin harjoitukset. Niitä saa myös meidän Suomalaisporukankin (yhteensä 8) kisailijat ihmetellä. Meillähän on tietenkin oma jäsenten välinen kisa, joten tämä motivoinee äijiäkin.

Varsinainen tavoite on ajaa tuo aika kova lenkki läpi. Matkan pituus on 238 km, ja alppiseudulla kun ollaan, ei pikku nousuilta vältytä. Ei myöskään laskuilta. Reitillä on 4 ns. vuoriston ylitystä, joista viimeisin Timmelsjoch kohoaa 2509 m:n korkeuteen. Nousemista piisaa 28,7 km yhteen menoon. (Viimevuonna piti ihan vähän taluttaa). Nousumetrit koko reissulla ovat 5500 metriä. On sitä sitten tietenkin alamäkiäkin ja vieläpä aika vauhdikkaita. Viimevuonna mittariin jäi huippunopeudeksi 106,7 km/h. Lähtö ja maali sijaitsevat pienehkössä Shöldenin alppikylässä Itävallan Tirolissa. Välillä ajellaan Italiankin puolella, mutta pitsat on syytä jättää syömättä.

Tänä keväänä on tullut ajeltua 593 km ikäänkuin pohjiksi. Lisänä aamulenkit arkipäivisin kuntopyörällä. Kerralla puoli tuntia ja kilometrejä mittariin tulee 17.

• Ke 2.5. AL 17 km + 50 km (Jämijärven lenkki) 1.49.44 h, 27.3 km/h, Kova tuuli käy hermoon.
• To 3.5. AL 17 km. Pientä flunssan poikasta

6.5.2007

Team Villa Kuusela 2006. Vasemmalta: Jylhä, Kestilä, Kajaus, Ranta, Peteri.

Vielä noista tavoitteista. Viimevuoden kisan aika oli 11.18.58.06 ja sijoitus 4000:n pyöräilijän porukassa 2329, eli ei nyt ihan kärkikahinoissa. Voittaja oli muuten Italian Emanuele Negrini  ajalla 07:12:29.76. Keskinopeudeksi tulee aika huima 33,2 km/h. Negrini on ammattimies.

Niin se aikatavoite voisi olla tuon 11 tunnin alitus ja se tulisi sillä jos pystyisi sen viimeisen nousun polkemaan. Tosin muistelen, että jyrkimmissä kohdissa vauhti oli 2-5 km/h, joten ei se taluttaminen paljon hidastanut.

Harjoittelun tavoitteena olisi ajaa yli 300 km:n viikkoja. Viikolla töiden jälkeen lyhyempiä (n. 50 km) lenkkejä ja viikonloppuisin sitten vähän pidempiä. Meillä (tällä kuvan porukalla) pitäisi toukokuun lopulla olla Vuokatissa Jylhän Reijon järjestämä leiri. Siellä ajetaan - pyörällä. Kesäkuun, oliko se nyt, 10:s päivä, on Pirkan Pyöräily (220 km) ja jos heinäkuulla, lomalla kun ollaan, pitäisi sellaisen oman leirin. Viikon ajan päivittäin yli 100 km lenkki. No syksyllä nähdään kuinka käy.

Tämä viikonloppu meni hyvin. Projekti todella polkaistiin käyntiin. Perjantaina ja lauantaina ajoin  Kyrösjärven ympäri ja tänään tuli  Nokian reissu. Lauantain ajettiin Marttilan JM:n kanssa tosi mukava palauttava lenkki. Vauhti oli reilut 20 km/h, eikä sykkeetkään noussut oikein korkealle. JM veti Luhalahden tiellä hirveään vastatuuleen paita märkänä vakio-Crecentillä ja minä pistelin peesissä banaania poskeen maisemia katsellen. Kiva reissu.

Tämä Nokian reissu oli myös onnistunut. Aamulla puoli 9, kun starttasin oli 3 astetta lämmintä ja aurino paistoi. Aivan mahtavat maisemat tuolla Kyröskosken Mahnalassa. Mukava katsella kun isännät painavat traktoreillaan pelloilla lokkiparvi perässä. Äestyksestä lienee kyse. Matkalla sattui pari ikävää takaiskua. Ensimmäinen heti tunnin ajon jälkeen juuri Mahnalassa. Mp-3 soittimesta loppui virta. Emmylou Harrisin At the Rymanin (tosi hyvä) ehdin kuunnella mutta sitten Jefferson Airplanen Best of jäi kuulematta. Minulle musiikin kuunteleminen lenkille on tosi tärkeää. Matka sujuu hienosti hyvän musan kannustamana. Joku voisi sanoa, että pitäisi kuunnella luonnon ääniä, lintujen laulua ym, mutta pyöräillessä ei kyllä kuule kuin tuulen suhinaa. Siispä kannattaa kuunnella hyvää musiikkia.

Se toinen takaisku sattui Kurun tiellä Kyrönlahdessa. Siellä St 1 aseman kahviossa, jossa poikkesin pullakahvilla. (join myös kokispurkin) Ajolaseista irtosi sanka. Pieni ruuvi lähti irti ja siinä se oli. En löytänyt ruuvia. Sangan kyllä. Tätä todisti kahvion terassilla istunut tosi krapulaisen näköinen mies.  Toivottavasti sen sangan saa jotenkin vielä kiinni. Ne oli aika kalliit lasit.

Hämeenkyrössä näin juopuneen miehen. Kuinkahan Suomen käy tänään Moskovassa Ruotsin kanssa

lätkässä? Palaillaan. Pelaillaan.

• Pe 4.5. AL 17 km, Iltäpäivällä 74 km 2.47. keskisyke: 123
• La 5.3. 74,8 km 3.53. keskisyke: 86 (ihan totta, näin näyttää kone)
• Su 6.3. 125,7 km 4.56 (Sisältää sen kahvireissun) Keskisyke 121

 

13.5.2007

Tämä kuva on meidän hotellin nurkilta. Itävallassa näitä voi lampsia lenkkilläkin vastaan. Arvatkaa kumpi väistää.

Tällä viikolla meni ensimmäinen 1000 km rikki, vaikka...

Viikko ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan. Maanantaina ajelin Jämille hakemaan sinne unohtuneita housujani hiihtoputkesta, mutta niinhän se oli juuri maanantaina suljettu. Ja vielä rupesi satelemaankin. Sateessa on 2 ikävää puolta. Ensinnäkin on vaikea pitää itsensä lämpöisenä ja kun siinä sotkee pyöränsäkin. Hiekka rapisee rattaissa eikä kromi kiillä. On tosi paljon mukavampaa ajaa puhtaalla pyörällä ja paljon kovempaa pääseekin (ainakin tuntuu siltä). Kyllähän se huolto ja puhtaana pito tuo kohtuullisen arvokkaalle pyörälle tietenkin käyttövuosia lisää.

Torstaina oli helpohko lenkki Jämijärvelle ja takaisin. Perjantaina ajelin Kyrösjärven ympäri. Järven takana puhalteli kohtalainen tuuli ja tietenkin vastaan. Jalat tuntui todella väsyneeltä, vasen pakara säteili kipua takareiteen, eikä oikein huvittanutkaan. Sykkeitä ei saanut nousemaan 140:n yli. Tästä päättelin, että nyt olisi syytä vähän huilata. Siispä viikonloppuna ajelin Jaakon kanssa ainoastaan pari kymppiä. Piti kyllä ajaa la-su ainakin se 200. Ehkä näin oli hyvä. Mutta lauantaina katselin Euroviisuja ja oikea laulu voitti. Vaikka oli se Arkkikin aika hyvä.

Lauantaina ostin uudet kuulokkeet MP-3 soittimeen ja komposiittimailan (kun sain halvalla).  Puolen tunnin päästä alkaa jääkiekon MM-kisojen loppuottelu. Suomi pöyhii kanadan. Näin uskon ja lukemat on 4-2.

 Tää oli se Koivun voittomaali Venäjää vastaan jatkoajalla

• Ma 7.5.  AL 17 km + 62,1 km
• Ti 8.5.   AL 17 km
• Ke 9.5.  AL 17 km. (Iltapäivällä nimpparikahvia ja karjalanpiirakoita.)
• To 10.5. AL 17 km + 50,2 km
• Pe 11.5. AL 17 km + 75,6 km/3.02 h/ks 107. (Ei kulkenut, eikä huvittanut)
• La 12.5. (Uudet kuulokkeet ja se komposiittimaila)
• Su. 13.5. Onnea äidille ja se 22 km 

Illalla: Taisin puhua neljäkahdesta. No Furrikaan ei voita koskaan loppuottelussa.

 

20.5.

Flunssako nyt on painamassa päälle. Kurkku on karhea, nokka vuotaa ja jotenkin on vaan raskas olo. Tänään en ole käynyt lenkillä. Olen saumannut vessan laatoitusta. Ihan hieno tuli vaikka itse sanonkin. Varsinaisen laatoituksen teki Lahdenpohjan Asko eilen.

   

Aamulenkit on mukavia. Joku muu voisi kuvitella ihan päinvastoin, mutta minusta on hyvä aloittaa päivä pikku lenkillä. Yleensä kello soi 6.02. Lenkin pituus on tasan 17 km ja yleensä siihen menee 30-90 sekuntiin yli puolen tunnin. Aika harvoin pääsen alle 30 minuutin. Ensin katson NHL-tulokset ja sitten video koneeseen ja kampi pyörimään. Siksi pyörä (Tunturi F20) seisoo keskellä olohuonetta. Nyt on menossa Rocky. Se ensimmäinen, mikä on hyvä. Toinenkin on odottamassa ja siitä jatketaan tiistaina. Tuollaiset rockyt ja mukavat toimintajutut sopii hyvin tällaisiin aamuihin. Puoli tuntia menee, ettei huomaakaan. Suihkun jälkeen maistuukin aamupala, joka onkin ollut aika pitkään ihan sama. Puoli litraa kylmää vettä. Sekaan 1 C-vitamiini poretabletti. Lautasellinen puuroa omenahillon kanssa ja 2-3 kuksallista kahvia ja töihin suht virkeänä poikana.

Viikon pyöräilyissä päästiin siihen 300 kilometrin rajaan tämän päiväisestä flunssasta huolimatta. Maanantaina näytti ihan mukavalta ilma neljältä kun lähdin, mutta Luhalahdessa alkoi sataa vettä. Niinpä niin ja siihen sopivasti tuulta. Oli vähän taistelun makua. Ja pyörä taas kurassa.  Keskiviikkona ajelin Jämijärvelle tuulessa ja sateessa. Illalla kävi Posarin toimittaja kyselemässä pyöräilystä ja minähän kerroin. Helatorstaina lähdin heti aamusta pikku tuulessa ja auringon paisteessa kohti Niinisaloa ja sieltä maailman tylsintä tietä Parkanoon. Suoraa tasaista paanaa, jota nyt pyyhki kohtalainen myötatuuli. Kolmostien rekkarallissa (miksi ne kaikki juuri nyt oli tien päällä) puuskaisessa sivutuulessa välillä ihan oikeasti pelotti. Lenkki oli kuitenkin hyvä ja kun illalla putsailin pyörän kiiltäväksi ja vaihdoin ketjut, saatoin hyvillä mielin palkita itseäni pikarillisella Vanhaa Tallinnaa. Lauantaina kulki Kyrösjärven ympäri kauden parasta vauhtia ja kuitenkin ihan rennosti.

 

• Ma 14.5. AL 17 km + 75,8 km / 2.53 h
• Ti  15.5. AL 17 km
• Ke 16.5. AL 17 km + 50,5 km / 2 h
• To 17.5. AL 17 km + 104,3 km / 3.54 h
• Pe 18.5. AL 17 km + 20 km  (Jaakon kanssa) / n 1 h
• La 19.5.                    75,8 km / 2.45 h / Kn 27.5 km/h / Ks 128 / Cal.kulutus  2240
• Su 20.5. Sitä vessan laatoituksen saumaamista ja niistämistä

 27.5.

Viime pyhänä alkoi nokka valua ja kurkku oli karheana. Maanantai oli jo vähän parempi päivä, mutta tiistaina oli jo keuhkoputki niinsanotusti ruvella. Antibiootit peliin, ei se muuten lähde. Niinpä sitä sitten mentiin ilman aamulenkkejä ja ilman muitakaan lenkkejä. Menohaluja kyllä olisi. Sitä jotenkin toivoo, että jospa huomenna jo tuntuisi paremmalta ja uskaltaisi maantielle. Pari talvea sitten Saariselällä lähdin pitkäperjantaina Vaskoolihiihdon 40 km kisaan ja kuume pomppasi 40 asteeseen. Aste ja kilometri. 2 viikkoa meni siinä sairastellessa. Jotain se kai opetti, kun nyt maltoin olla näin. Tänään olin kahden vaiheella aamulla, mutta lähdin kumminkin. Ilmakin oli hyvä ja linnutlauloi. Pidin sitä hyvänä enteenä. Ratkaisu oli oikea. Olo on nyt ihan ok. Ensi viikolla 400 km.

Tämän päivän saavutus oli vessan pöntön istuimen remontti. Panin sen pulteilla kiinni. Siinä on nyt turvallista istua. Kaivoprojekti edistyy. Tosin hitaasti ja suunnitelmatkin vielä elää.

• Ma 21.5.-La 26.5. Keuhkoputkentulehduksesta nautiskellen.
• Su  27.5. 75,7 km (kyrösjärvi ympäri)

3.6.

Tässä sitä kaivoa kaivetaan. Vielä alkuvaiheessa, mutta 4,5 metrissä löytyi vesi. Pojat kiskoi ämpärillä savet ylös.

Suomalaiskansalliseen tapaan ensin huonot asiat. Jarkko Nieminen hävisi Leyton Hewitille. Jalkapallomaajoukkue hävisi Serbialle. Teemu Selänteen Anaheim hävisi Ottawalle. Ei ollut hyvä urheilupäivä suomalaisille lauantai. Jotenkin aina uskon ja toivon, että nyt se Nieminen ottaa ja voittaa jotain suurta, vaikkapa Ranskan avoimen. Pettymys tuli taas. Ehkäpä Wimbledonissa napsahtaa.

Oma viikko on mennyt kuitenkin hyvin. Kiirjoitin runon. Flunssa on ohi. Ajaminen on tuntunut ihan mukavalta. Viikon huili taisi tehdä ihan hyvää, kun nyt kulkee ihan eri malliin. Ei se vauhti niin kauheasti ole parantunut, mutta tuntuu hyvältä ja helpolta. Leimun Anttikin sanoi, että kynnetkin kasvaa nukkuessa. Antti on viisas mies. Torstaina Jämijärven lenkillä (50 km) tuntui niin hyvältä, että annoin mennä ja keskivauhdiksi tuli 30,1 km/h. ( Eihän se nyt niin kova ole, mutta minulle)
Lauantaiaamuna lähdin vähän pidemmälle lenkille (102 km) tarkoituksena ajaa ihan rauhassa. Ajoinkin rauhallisesti, keli oli hyvä, mutta Mp-3 soittimesta loppui akku kesken kaiken. Sitten alkoi loppua energia mieheltä. Pelkkä vesi ei piisaa noin pitkälle matkalle. Energiapatukkaa kaipailin. Iltapäivällä Kilven Matin ja Aholan Maijun Yo-juhlilla esiintyi aika väsynyt mies. Onnea ylioppilaille silti. Poskilla hehkui perhosihottuma ja hiki pukkasi päälle. Minulla hehkuu posket rasituksen jälkeen kuin mansikat. Kummallista. Oli ilmakin aika lämmin.
Illalla kotona pantiin vielä loput perunat maahan. Ensimmäisissä on jo 20 cm varret. Juhannukseksi uutta pottua. Ja silliä keskustorilta.
Yö unet tekevät ihmeitä. Aamulla oli taas oikein hyvä olo ja Kyrösjärvi ympäri meni helposti. Järven takana kesäasukkaat puuhasteli mökkiensä pihoilla. Minulle ajaminen  maistui. Kunto taitaa olla paranemaan päin.

Kaivon maisemointi tökkii.  Kaivoprojekti on kestänyt kohta vuoden. Eskon Make sanoi tänään, että olet tehnyt kaivoa jo monta vuotta. Make liiotteli, mutta siltä se kai muista tuntuu. Nyt ei ole tarpeeksi tehokasta poraa. Tavallinen iskuporakone ei läpäise kaivon rengasta. Se on kovaa Betonia. Hilti pitäisi olla, mutta kun ei ole. Illalla on tulossa jonkinmoinen Kurusta. Ehkäpä jo ensi päivitykseen tulee kuva siitä kaivosta. Viikolla on nyt aikaa iltaisin kun pitää vähän huilata (kasvattaa kynsiä) sitä Pirkan pyöräilyä varten. Se on pyhänä ja siihen pidemmälle (220 km) mennään.

• Ma 28.5. Al 17 km
• Ti  29.5. Al 17 km + 50 km (1.52 h)
• Ke 30.5. Al 17 km
• To 31.5. Al 17 km + 50 km (1.41 h, Kn 30,1 km/h, Ks 121)
• Pe  1.6. Al 17 km + 75,7 km (2.40 h, Ks 125)
• La  2.6. 102,5 km (3.47 h, Ks 113) Ylioppilasjuhlia ja perunoita maahan
• Su 3.6.  75,7 h, 2.45 h, Ks 118)

9.6

Huomenna Pirkan pyöräily. Valmistautuminen on ollut pääasiassa lepoa ainakin pyöräilystä. Keskiviikkona oli 30 km:n lenkki Jämijärven tiellä. Siinä seassa 10 km:n testiajo, eli kymppi täysiä. Meni aika hyvin. Vuosi sitten ajoin 15.55. Nyt 15.46. Keskisyke oli 159, maksimissa 165. (Tässä iässä ei sykkeet tahdo nousta enään). Keskinopeudeksi tuli 37,1 km/h. Tuuli kävi sivuvastaisesti, mutta ei ihan kovaa. Tämän testin mukaan olen siis aika samassa kunnossa kuin vuosi sitten. Sillon tämä Pirkka meni 7.25 h, mikä on tosi kova aika. Saa nähdä miten käy huomenna. Nyt nukkumaan. Aamulla pitää olla Tampereen jäähallilla viivalla 7.01.

Joskus on tullut käytyä noi kaikkikin osatapahtumat läpi. Hiihto aika montakin kertaa. Mutta tänään ajettiin se pyörälenkki. Pyörän mittarin mukaan 218,7 km. Meni aika hyvin. Ei ollut huonoja hetkiä ollenkaan, mutta toisaalta en varmaan paljon kovempaakaan olisi pystynyt ajamaan. Yhden 30 km:n pätkän jouduin ajamaan yksin ja vastatuuleen, mutta muuten oli vetoapua koko matkan. Niin aika oli tänään 7.17.26, mikä on pikkuisen parempi kuin vuosi sitten. Onhan jalat aika väsyneet ja muutenkin aika kypsä jätkä. Mieli on hyvä.

Matkan aikana join 3 litraa maratonic-urheilujuomaa, muutaman mukin punaista mehua, yhden banaanin, yhden Tuplan, yhden riisisuklaapatukan, 2 pikku laatikkoa Sunmaid rusinoita, kupin kahvia, mukillisen suolakurkkuja 2 energiageeliä ja yhden nelisatasen Buranan. Aurinko paistoi ja olin tosi lähellä joutua aika isoon kolariin, jossa parikymmentä pyöräilijää lenteli ympäri asvalttia pyörät toisiinsa tarttuneina. Jäähallilla oli suihkut Ilveksen pukukopissa. Ei näkynyt Helmistä.

• Ma 4.6. Al 17 km
• Ti  5.6. Al 17 km
• Ke 7.6. 30 km sisältäen sen testin 10 km 15.46 min /Ks 159
• To 8.6. Al 17 km
• Pe 9.6 Lepoa, Mänttään mökille saunomaan.
• La 10.6 Lepoa edelleen
• Su 11.6 Pirkan pyöräily 218,7 km, 7.17.26, Kn 31 km/h, Keskisyke 131, Cal. 5870 

 

Hö, omille nettisivuille nyt on tapana panna omia kuvia..

5.7.

Paljon on tapahtunut. Kesä jo puolessa ja vähän ylikin. Oli kaikenlaista sälää, mikä on ollut esteenä tämän päiväkirjan päivitykseen. Oli Kylpylä-cup, joka meni niin hyvin kuin vain voi. Aurinko paistoi ja kaikilla oli mukavaa. Furrin lippu liehui iloisesti.

Ja sitten meni tietokone rikki. Nyt vasta se saatiin. Emolevy kuulemma rikki. Koko remontti 450 euroa. Aika kallista sanoisin.

Ajaminen jäikin sitten pikkuisen pienemmälle ja Pirkan pyöräilyn jälkeen se sopikin ihan hyvin. Keskiviikkona kävin Jämijärvellä ja perjantaina piti ajaa, mutta hain kahvinkeittimen, Myllyn leivältä näkkäriä, palkinnot, pohjakassan pankista ja kännykkäkin siinä hajosi. Teleringin pojat pisti sen kyllä kuntoon aika nopeasti. Sitten tulikin se juhannusviikko. Maanantaina ajoin hyvän Kyrösjärven lenkin. Tiistaina aika rieppaasti 50 km ja sitten keskiviikkona Kyrösjärvi ympäri. Oma ennätys. 2.24.24. Eikä edes tuntunut pahalta.

Torstaina ajettiin Jm:n kanssa Jalasjärvelle Juhannuksen viettoon. Jaakon piti ajaa Parkanosta mukana, mutta pyörä lensi Teiharjussa vetokoukusta mäelle. Pinnoja poikki, mutta se on pientä mitä olisi voinut käydä. Jaakon lenkki jäi ajamatta.  Juhannus oli hieno. Aurinkoa, kokkoa ja mukavaa oloa. Kotiin tietysti pyörällä.

Juhannuksen jälkeen alkoikin sitten sataa vettä ja pyörä pidettiin tallissa. Satahäme soi juhli perinteisesti sateessa. No paistoi aurinko sentään loppuviikosta. Lauantaina 30 päivä ajaelin Tampereelle Suomen Urheilupyörään kun matkamittari ei ole toiminut pitkiin aikoihin. No anturi oli ensinnäkin väärin päin, mutta ei se näyttänyt kääntämisen jälkeenkään. Uusi anturi löytyi hyllyltä ja samalla säädettiin vähän vaihteita ja jarruja. Palvelu pelaa Suomen Urheilupyörässä. Jos olet aikeissa hankkia kilpapyörää, käy ihmeessä Suomen Urheilupyörässä. Asiantuntemusta löytyy ja pyöriä tietenkin. Käy tsekkaamassa www.suomenurheilupyora.fi 

• Ma 11.6. Lepoa
• Ti  12.6. Al 17 km
• Ke 13.6. Al 17 km + 50 km
• To 14.6. Al 17 km
• Pe 15.6. Al 17 km
• La 16.6. Kylpylä-cuppia koko päivä
• Su 17.6. Kylpylä-cuppia vieläkin

-cuppia koko päivä

 

• Ma 18.6. Al  17 km + 75 km
• Ti  19.6. Al 17 km + 50 km
• Ke 20.6 Al 17 km + 75 km / 2.24.24 Se enkka
• To 21.6 Al 17 km + 94,8 km (Jalasjärvelle)
• Pe 22.6 91 km (Jalasjärvi-Kurikka-Seinäjoki-Jalasjärvi)
• La 23.6.Kokolla
• Su 24.6. 118 km (kotiin Kurun kautta)

 

• Ma 25.6. Al 17 km
• Ti 26.6. Al 17 km
• Ke 27.6. Al 17 km
• To 28.6. Al 17 km
• Pe 29.6. Al 17 km + 75 km
• La 30.6. 118,4 km (se urheilupyörässä käynti)
• Su 1.7. 124 km

 

• Ma 2.7. Al 17 km + 50 km
• Ti  3.7. 75 km
• Ke 4.7. 75 km
• To 5.7Lepoa, ei edes aamulenkkiä.
• Pe 6.7 49 km
• La 7.7. 75,8 km/2.42 (Matin ja Joukon kanssa)
• Su Villen rippijuhlat

12.7.

 

Tässä on nyt se kaivo valmiina. Ja on siinä porukka rippijuhlatamineissa, paitsi Jaakko joka jo ennätti vaihtaa kevyempää.

Kesäloma onkin jo yli puolessa. Niin se aika menee. Rippijuhlat siinä meni Pyhänä ja sitä varten pantiin pihaa ja taloa tip top kuntoon. Nyt se kai sitten on sitä. Autotalliremppa odottaa inspiraatiota. Who:n konsertti Hartwall-Areenassa maanantaina oli elämys. Hyvässä vedossa on nämä vielä elossa olevat Who-miehet Townshend ja Daltrey. Kaitsu ja Anu tarjosi wiskit ja yöpaikan Masalassa. Kaitsun talo on vanhan Neuvostoliiton tekemän tykkibunkkerin päällä. Kävimme katsomassa myös juoksuhautaa Neuvostoliiton Porkkalan ja Suomen vanhalla rajalla. 

      

The Who. Yksi suosikkibändejäni sieltä 70-luvulta. Edelleen iskussa.

Su 15.7.

Pyörääkin on ajettu. Perjantaina tuli  Peterin Matti Tampereelta pyörällä meille ja minä vastaan. Sasin mäessä treffattiin ja sitten lujaa kotiin. Peteri on kunnossa. Kevyesti nousi ylämäet. Minä puuskutin perässä. Lauantaina liittyi porukkaan Kestilä ja Kyrösjärveä lähdimme kiertämään. Kun pohjoisen miehet lämpeni, alkoi vauhti parantua. Leutolan paikkeilla, siinä pitkässä mäessä ajeltiin perätysten ja äijät jätti hetkessä noin 100 metriä, kun vain tuijottelin maahan, enkä huomannut kun miehet kiristi ketjua. Kyllä taas opetettiin nöyryyttä. Pitää harjoitella kovempaa. Mukava kuitenkin ajella porukassa. Eilen sitten päätin ajaa sen Nokian lenkin 125,9 km. Kyröskoskella alkoi sataa ja sitten satoikin lopun 100 km. Kumma kyllä se sade ei juuri haitannut tällä kerralla. Ei tullut edes kylmä. Mies on karaistunut. Tänään käytiin Tarun kanssa Jämillä hakemassa minun toppahousut, mitkä unohtui hiihtoputkeen keväällä kun olimme Jyllinsäätiön työporukalla Kurlingia pelaamassa.                 Marttilan Jm on ostanut 1300 kuutioisen Yamahan. Sillä pääsee.

• Ma 9.7. Al 17 km   (Iltapäivällä Hesaan Who:n konserttiin)
• Ti 10.7.   Kirkkonummen Masalassa tutustumassa nähtävyyksiin
• Ke 11.7. 125,9 km / 4,50 h Kyrönlahden St1:llä kahvilla
• To 12.7. Kp 17 km + 62 km/2.15 h (Jämillä housuja hakemassa)
• Pe 13.7. 68 km
• La 14.7. 82 km / 3,07 h
• Su 15.7 Kp 17 km

Lauantaina kävimme naapurin (Rantalan) mökillä Laviassa ja sinne tietenkin pyörällä ja ettei lenkki ihan lyhyeksi olisi jäänyt ajoin Siuron kautta. Tylsä vastatuuli puhalteli viimeiset 40 km. Mökillä oli ihan mukavaa, mutta tosi hyvä juttu reissussa oli, että keksin oikein hienon lenkin. Laviasta pääsee takaisin Ikaalisiin mukavia teitä pitkin Kuninkaanlähteen ja Jämijärven kautta. Näin hieno kierros yhteensä reilut 140 km tai 120 km jos ei aja sinne Siuroon. Tänään aamulla piti tuota lenkkiä lähteä ajamaan. Juuri kun olin pyörän päällä, alkoi sataa. Sokerista kun olin tänään, vein pyörän talliin ja kuntopyörällä sitten se perinteinen 17 km. Kestilän soitto Rovaniemeltä käänsi puukkoa ilkeästi haavassa. Jouko ja Matti olivat soittoa ennen ajaneet 90 km ja 50 km oli kuulemma jäljellä. Huomenna ajan vaikka sataisi lunta. Ehkäpä tämän päivän luppopäivä tekee hyvää. Knuuttilan Erkkikin käskee pitämään lepopäiviä.

 Ma 16.7.

144,5 km siitä Jämijärvi-Lavia-Suodenniemi-Mouhijärvi-Siuro-Kyröskoski lenkistä tuli. Ihan mukava ajaa. Hiukan karkeapintaista Jämijärveltä Kuninkaanlähteelle, mutta menettelee. Lenkki oli alkuvaikeuksien jälkeen hyvä. Lähtiessä oli etuvaihtaja vääntynyt, eikä se siis toiminut. Kuinkahan se tallissa itsekseen vääntyy? No sain sen onneksi korjattua. Jämijärvelle puhalteli kevyt vastatuuli ja jalat tuntui raskaalta eikä muutenkaan ollut ihan huippufiilinki. Olisin palannut Jämijärveltä kotiin, ellei Pohjoisen osasto olisi eilen ajanut pitkää lenkkiä. Aurinkokin alkoi paistaa ja tunnelma parani. Viimeinen lomaviikko; nyt ahnehdin kilometrejä.

Ke 18.7.

Leiriviikko puolessa. Siis harjoitusleiri. Tämä viimeinen lomaviikko menee nyt näin. Hyvällä mallilla ollaan. Maanantaina ajoin tuon saman Lavian lenkin ja kiersin vielä Heinijärven kautta. Aika lämmintä oli (25 C). Häijään Nesteellä kahvit. Siuron siltatyömaalla paistoi työmiehet kosanilla makkaraa. Niin niin, sellaisella kaasulampulla vai mikä se on. Morjestin.

Tänään ajelin sen perinteisen Nokian lenkin. Hämäläisen Jussi tuli taksillansa vastaan Heinijärven tiellä. Siuron siltatyömaalla miehet painoi hommia. Ei ollut  ruokatunti, makkarat oli kassissa vielä.  Kyrönlahden St 1:llä join pullakahvit. Henkilökunta oli mukavaa. Tuulitakki oli pantava päälle. Kelit viileni yhtäkkiä ja kamala tuulikin alkoi käydä. Vastaan tietysti. No oli siinä välillä myötätuultakin. Kolme yli satasen lenkkiä alkaa tuntua. Jalat ei ole ihan tuoreet. Katsotaan kuinka jaksaa loppuviikon. Ötztaler Radmarathon lähestyy. 39 päivää aikaa.

Minäkin uskon että käsi nousee vielä sen 238 km:n jälkeen.

Guy Clarkilta on tullut uusi levy ja sitä on nyt näillä pitkillä lenkeillä tullut kuunneltua. Aivan loistava levy. Aivan tulee mieleen klassikot Texas Cooking ja Old No. 1 Clark on palannut juuurilleen.

   Guy Clark ja tässä uuden levyn kansi  

   Kuunnelkaapa!

• Ma 15.7. 144,5 km / 5.10 h                                    
• Ti  16.7. 148,3 km / 5.18 h
• Ke 17.7. 129,4 km / 4.41 h
• To 18.7. 131,6 km / 4.55 h
• Pe 19.7.   75,8 km / 2,52 h  
• La 20.7. Saunapäivä
• Su 21.7 Lepopäivä muuten vaan.                          

 Su 22.7.

     

Alexandre Vinokourov aika-ajo varustuksessa

Minun Ranskan ympäriajo on ajettu. Kjell Carlström ja kumppanit on kyllä aika kovia naamoja. Ne ajaa vielä kilpaa. Minä vain ajoin lenkkejä. Kilometrejä tuli kumminkin minulle ihan hyvin. Lisäksi tuli reidet aika aroiksi ja ristiselkä tosi kipeäksi sieltä Si-nivelen kohdilta vasemmalta puolelta. Torstaiaamun lenkille lähtö 11 asteen vesisateen ja tuulen yhdistelmään oli vaikeinta. Mutta se on vaan se lähtö. Eka kympin jälkeen, kun tulee lämmin, ei pikku sade haittaa. Leiriviikko päättyi eilen  kotisaunan lauteilla. Ihan omatekemällä vihdalla ajoin maitohapot reisistä ja kivun selästä. Ainakin toivon niin. Saunan päälle istuin kaivon kannella ilta-auringossa ja nautin purkin (0,5) kylmää Tsekkiläistä Urguelia.

                                      

Tämä päivä lepuutellaan koipia ja huilaillaan. Pyöräkin saa olla tallissa. Huomenna töihin ja innostus on tietysti huipussaan. Jarkko Nieminen pelaa yhdeltä Pyynikillä Davis-cupia ja sinne me nyt Jaakon kanssa lähdemme.

Illalla: Ei se Jarkko pelannutkaan. Nieminen kyllä, mutta Timo. Parhaansa yritti, mutta hävisi 1-3 Latvian ykkösmiehelle. Jarkko teloi eilen nivusensa, eikä pystynyt sitten pelaamaan. Pettymys tietenkin, mutta Pyynikillä paistoi aurinko.

         

 T. Nieminen                                          T. Ketola ja J. Nieminen

Su 29.7.

Aika surkeaa touhua on pyöräilyn huipulla. Ei mitään parasta mainosta pyöräilylle tämä Ranskan ympäriajo. Mutta eipä täällä yksi Rannan Timo sille voi muuta kun ajaa omat lenkit ihan kaurapuurolla.

Sen leiriviikon (630 km) jälkeen oli olo aika väsynyt. Ilmeisesti se viikonlopun lepo oli kuitenkin riittävä kun maanantaina kulki 50 ihan mukavasti ja perjantaina Kyrösjärven lenkki ennätysaikaan 2.24.11. No, 13 sekuntia edellistä paremmin mutta kumminkin. Nyt en oikein tiedä viitsisikö tänään ajaa ollenkaan. Katsotaan nyt, lepäilisinkö vai tekisinkö pienen kevyen lenkin. (ei kovin ammattimaista valmentautumista) Puitakin pitäisi sahata pari tankillista ja pilkkoa ne vielä. Voi voi.

Meidän Villen kanssa oltiin eilen ja tänään Tampereella piirinmestaruuskilpailuissa. Yleisurheilusta oli kyse. Samuelssonin Harri lainasi piikkareita. Hyvät piikkarit, kun satasella tuli voitto ja pituudessakin pronssia. 100 m 12.20 (1,9 m/s vastatuulta) Pituudessa 5,49 m ja ekalla hypyllä. Yliastuttuja tulikin seuraavat 4 ja ne oli kyllä niitä kaloja jotka kalajuttujen kertojillakin pääsee aina karkuun.

Perhe Peteri kävi syömässä matkalla Turusta Rovaniemelle. (Uusia perunoita ja sinappisilliä ja Tapolan lenkkiä ja kanaa.) Niin ja kahvit tietysti. Valtterilla oli ratapyöräilyn SM-kisat ja hyvin oli poika ajanut. Sijoitus oli kahdeksas ja omat ennätykset meni rikki reilusti. Matti kertoi, että Kestilä oli hommanut uuden hiilikuitupyörän. Se vanha olikin hengenvaarallinen. Alamäessä vauhdin noustessa alkoi runko vemputtamaan. Aja sillä sitten.  Matille keitin termospulloon (sen pienen) kahvia ajomatkalle. Ei tarvi pysähdellä baareihin. Termospullo on siis nyt lainassa.

 Minä, Matti ja Kestilä Kiilopään huipulla

• Ma 22.7. Al 17 km + 50 km / 1,35,33 h / kv 31,4 km/h
• Ti  23.7. Al 17 km
• ke 24.7. Al 17 km
• To 25.7. 50 km (ennen töitä)
• Pe 26.7. Al 17 km + 74 km / 2.24.11 h / kv 30,8 km/h
• La 27.7. 75,8 km / 2,40 h 
• Su 28.7. löysäilyksi meni

5.8.Su

Helteet tulossa. Mikäs siinä, sehän sopii. Viime viikolla on pyöräilty, tottakai. Mutta on se vaan eri juttu lähteä lomalla lenkille kun töitten jälkeen. Ei ole innostus ihan huipussaan kun jalat on jo valmiiksi väsyneet. Perjantaina tein hommia puolille päivin ja ajelin Mänttään. Lenkki oli ihan mukava. Kurun ja Muroleen kanavan kautta Ruovedelle ja sieltä Vilppulaan ja Mänttään. Muroleessa join kahvit ja pullon Coca-colaa. Terassilla oli venemiehiä hampurilaisilla ja joi joku oluttakin. Veneistä puhuivat. Yksi oli ostanut jostain Välimeren venemessuilta paatin. Siinä oli 340:n hevosvoimainen Toyotan moottori, jos nyt oikein kuulin. Teki mieli mennä katsomaan, mutta se jäi sitten ja nousin satulaan. Moroleen jälkeen alkoi sataa, mutta ilma oli lämmin. Mökillä saunottiin ja uitiin. Vesi oli 18 astetta.

Lauantaina oli Tarun kanssa leppoisa lenkki Jämille. Siellä terassilla juotiin kahvit ja katseltiin kun värikkäät laskuvarjot leijailivat taivaalta. Kaikki varjot aukesivat.

Tänään ajoin ton perinteisen Kyrösjärven lenkin. Tevaniemessä oli uusi asfaltti. Olisivat nyt panneet vähän pidemmän pätkän, kun alkoivat. Huonokuntoista tie on Riitialaan asti. Ylämäet yritin ajaa aika reippaasti sykettä nostaen. Eihän ne sykkeet enään tahdo nousta kun nippanappa 160. Ihan hyvin jaksoin, mutta nää on sittenkin vielä pikku töppäreitä. Itävallassa ei puhuta töppäreistä. Illan pilkoin ja pinosin puita. Iltapalaksi grillasin Tapolan lenkkiä pätkän ja join ison lasin vissyä.                        Ja sitten kuva aamupäivän lenkin jälkeen. Ville kuvaajana.

Eikö näytä aika pieneltä toi pyörä?

• Ma 29.7 Al 17 km + 50 km/1,38 h
• Ti  30.7 Al 17 km
• Ke 1.8 Al 17 km
• To 2.8 Al 17 km + 50 km/1,39 h
• Pe 3.8 134 km (se Mäntän reissu)/5 h
• La 4.8 62 km/2,23 h
• Su 5.8 75,8 km/2,31 h

12.8. Su

Kaksi viikkoa kisaan. Tänään vedin viimeisen vähän pidemmän lenkin. Se oli tämä Nokian lenkki 130 km. Säätiedot lupaili kuurosateita. Aamun kuuro kesti ainakin sen 4,29 h. ja jatkui vielä kun tulin kotiin. Aika pitkä kuuro. Huomaatteko, että muistan aina kertoa jos lenkillä satoi. Se on niin mukava kerjätä sympatiaa. Eipä tuo sade juuri haittaa, kun on lämmin.

Torstaina saimme vihdoin viimein pidettyä Furrin vuosikokouksen. Se on vähän venynyt. No pidetty nyt kumminkin. Kokouksesta lisää ajankohtaista palstalla.  

Eilen pelattiin puulaakijalkapalloa. Minäkin kaksi peliä, vaikka ei pitänyt. Ensimmäiseen peliin en mennyt koska arvasin, että mieli tekee kentälle kuitenkin kun sinne menee. Sitten Anssi soitteli lisää pelipaitoja ja niinhän sitä sitten pelattiin. Kyllähän se mukavaa oli. Piti vaan säästellä jalkoja, mutta kipeeksi ne tuli silti. Ensi keskiviikkona menemme katsomaan kuinka Unitedin käy Norjan poikien kanssa.

• Ma 6.8. Ei edes aamulenkkiä
• Ti  7.8. AL 17 km + 61,9 km (Jämille)
• Ke 8.8. Al 17 km
• To 9.8. Al 17 km + 38,1 km
• Pe 10.8 65,9 km
• La 11.8 Lepäilyä
• Su 12.8. 129,6 km, 4,29 km/Kv 29,2

19.8. Su

Eilen en ajanut pyörää, mutta eilen tapahtui kaikenlaista. Taru täytti vuosia (aika vähän) ja me Villen kanssa ostettiin Juustoportista juustoa ja lakkahilloa lahjaksi. Juustoportissa poikettiin kun tultiin yleisurheilun Sm kisoista Kauhavalta. Ville juoksi 100 metriä P-15 sarjassa. Välieriin mentiin aika komealla ajalla 11.85, mutta välierän kuudes sija ei riittänyt sitten loppukilpailuun. Olisi pitänyt pinkoa 0,15 sekuntia ripeämmin. Nyt ei ihan irronnut. Finaalissa voitti Henry Huusko ajalla 11,35. Oli mahtava kokemus olla mukana tämän tason kisoissa.

Ville alkuerän kolmanneksi (keskellä) ajalla 11.85

Nyt on viikko aikaa minun pyörämaratoniin. Kesä on pyöräilty ja viikon päästä näihin aikoihin (14.45) hierotaan sitä Timmelsjochin 28 km:n nousua ylös. Loppupuolella jo, jos kaikki on mennyt hyvin.

  

Timmelsjoch 2509 m. Noilla mutkilla sitä suurin piirtein kurvaillaan tasan viikon päästä.

Timmelsjochin päältä on vajaan tunnin matka Söldeniin maaliin ja se on lähes laskua. Viime vuonna lämpötila tuolla ylhäällä oli nollassa ja satoi räntää. Sormet oli niin kohmeessa, ettei tuntenut jarrukahvoja. Piti aina katsoa ja varmistaa, että sormet oli jarruilla. Tiekin oli vähän liukas kun kun sitä räntää...

Söldenin kylän raittia.

Kunto on nyt se mikä se on ja tällä mennään. Pyöräilyä on 5379,9 km (+ ne aamulenkit kuntopyörällä) tälle vuodelle. (Viime vuonna 5687 km) Jotenkin tuntuu, että olisi pikkuisen paremmassa iskussa pienimmistä kilometreistä huolimatta. Tämä loppuviikko otetaan löysästi. Aamulenkit ja pari pientä lenkkiä, ehkä 30 km. Pyörän huolto ja pyörä osiin ja pussiin. Perjantaiaamuna lähtee kone 8.00 Helsingistä Muncheniin. Sieltä vuokra-autolla Söldeniin. Vähän helpompi on lähteä tuohon kisaan kun tietää, että se on ylipäätänsä mahdollista ajaa. Toisaalta tietää kuinka hiton raskas se on.  Mutta elämässä pitää olla haasteita. Ne on elämän suola tai ainakin yksi mausteista, jotka saa elämän maistumaan. (Olipas hienosti sanottu, ja itse keksitty)

• Ma 13.8. Al 17 km + 38,2 km
• Ti  14.8. Al 17 km
• Ke 15.8. Al 17 km
• To 16.8. Al 8,5 km + venyttely
• Pe 17.8. Al 8,5 km + venyttely + 52 km
• La 18.8.
• Su 19.8 75,8 km/2,36 h / kv 29,7 km/h /ks 136

23.8. To

Lähtö Helsinkiin 5 tunnin kuluttua. Kamat on pakattu, pyörä purettuna pussissa. Kun vaan olisin ottanut kaikki osat mukaan. Pyörään vaihdettiin Urheilupyörässä uusi takapakka eli ne rattaat ja uudet ketjut. Kyllä taas kiiltää ja kulkeekin tietysti kovempaa. Runkoon teippasin viimevuoden väliajat, joten siitä sitten on hyvä seurata kuinka menee.

Eilen ajeltiin 35 kilometriä ja Kylpylässä tehtiin Ergometritesti. Sen mukaan kunto oli samanlainen kuin vuosi sitten. Hiukan nousi sykkeet lopussa korkeammalle. Testin jälkeen porekylpy ja 20:n minuutin hieronta sellaisella Hydrojetillä. Hyväähän se teki.

Seuraavaksi tulee raportti itse kisasta ensi viikolla. Maltatko odottaa?

• Ma 20.8. Al 10 km + venyttely
• Ti  21.8. Al 10 km + venyttely
• Ke 22.8. 35 km + ergometritesti
• To 23.8. Pakkaus ja tän päiväkirjan päivitys.

29.8. Ke

 Kestilä, Peteri, Ranta aamulla

Lauantaina 25.8. pyörä on koottuna taas. Pieni koelenkki, että vaihteet pelaa ja muutenkin. Meidän pikku hotelli on aika korkealla Söldenin pääkadulta. Sieltä on mukava lasketella alas, mutta olen ihan hapoilla kun kipuan sinne takaisin. Pyörä pelaa hienosti, mies ei. Sunnuntain kisa alkaa epäilyttää. Tekeekö tämä korkea ilmanala jotain?  Illalla pasta-ateria ja iso lasi Coca-Colaa (ei Zeroa). Nyt alkaa jännittää. Nukkumaan noin 23.00, mutta uni on tosi katkonaista ja mahakin sekaisin. Kello, tai oikeastaan puhelin herättää 5.00. Aamupalan (Mysliä, jugurttia, kahvia ja leipää) jälkeen kamppeet kasaan ja aamuhämärissä alas lähtöpaikalle. Jostain syystä ei jännitä niin paljon enään. Lämpötila + 10, pilvetön taivas. Valtava kuumailmapallo on nousemassa, aurinkokin kohta. Syke on vain 50. Hyvä merkki, ajattelen. Monet käy vielä kusella. Ovat tankanneet liikaa. Adrenaliini leijuu ilmassa. Lähtöä odotellaan.

6.30. paukusta liikkeelle yhdessä reilun 4000 pyöräilijän kanssa. Alkumatka sujuu helposti. Kylmä käy hieman reisiin. Alamäkeä 31 km aikaan 40 minuuttia. Tuulitakki päältä ja nyt alkaa ensimmäinen nousu kohti Kuhtain huippua. Tällä pätkällä on se jyrkin "seinä", 18 %:n nousu, jossa reidet ja keuhkot pitää olla iskussa. Minulla on vaikeaa. Oksennus on kurkussa. Ei kulje mutta runttaan väkisin ylös. Helikopteri pörrää yläpuolella ja kuvaa kisaa. Valokuvaaja heiluttaa meille. Se nostaa porukan tunnelmaa. Aikaa 18,5 km:n kapuamiseen menee 1.30. Ylhäällä (2020 m) otetaan valokuva ja yritän hymyillä. Täällä on myös ensimmäinen huolto. Juon jotain ja syön puolikkaan banaanin. Tuulitakki päälle ja satulaan. Alamäki on hurja. Tunneleissa väistelemme lehmiä. Silti huippunopeus nousee minullakin parhaimmillaan 110,5 Km/h. Joillain vieläkin korkeammalle.

 Yritän hymyillä

Tullaan Innsbruckiin. Ajan harhaan keskustassa, mutta minut ohjataan nopeasti takaisin reitille. Poljemme Olympiamäen alta kohti Brenneriä.  Tämä on se helpoin, vain 605 m korkea nousu. Brennerin huollossa syön lihalientä ja juon cokista. Matkaa on tehty 122 km ja aikaa on kulunut 4,34 h. Vähitellen on olokin parantunut. Kyllä tämä tästä hoituu. Juomapullot täyteen ja lasketellaan Italiaan. Pikku kylissä on sunnuntaiaamupäivästä huolimatta hieno tunnelma. Kannustusta tulee kaikille.

Sterzingin kylästä alkaa kolmas nousu. 15,5 kilometrin matkalla 1075 m kohti taivasta. Uuvuttava mäki, jossa ei ole pätkän pätkää tasaista. Aurinko paistaa ja lämpötilakin nousee. Ajelen rauhallisesti. Sykkeet pysyvät 140-150:n välillä. Päätän ajaa ylös huilaamatta ja aikaa kuluu 1,28 h. Taas tankataan huollon herkkuja. Täältä lasketaan melkoista serpentiiniä alas St.Leonardin kylään. Vauhti ei minulla nouse oikein korkeaksi. Ei vaan uskalla laskea 180 asteen kurviin, kun kaide on 30 cm ja sen takana on 500 m pudotusta. Monet uskaltaa. Minulla särkee niskaa ja päätä. Otan buranan.

Edessä on loppunousu Timmelsjochille eli Basso Rambolle kuten Italialaiset sanoo. Nousua 28 km:n matkalla 1774 m ja lopun serpentiinit avovuoristossa on jyrkkiä. Aurinko on aika lämmin. Hiki valuu silmiin ja kirvelee. Ylhäältä tulee pikku puroja, joissa osa vilvoittelee ja pesee silmiä. Minä yritän räpsytellä silmiä ja hieron hanskalla.  Mäen puolivälissä on huolto. Juomme Jylhän Reijon kanssa mukit lihalientä ja taas Coca-colaa. Vaihdamme kuulumisia. Reijo sanoo, että Coca-colaa kannattaa tässä vaiheessa juoda. Uskon valmentajaa ja otan toisenkin mukin. Tarjoan omasta purkistani Keskustorin suolakurkkua imeskeltäväksi. Suola on tärkeää.

Huipulle ja Itävallan rajalle ei ole kuin 9 km, mutta nousua on 900 metriä. Se menee jotenkin, mutta päällä iskee pientä kramppia molempien reiden lähentäjiin. Yritän heilutella jalkoja  pyörän päällä kun käännän laskuun. Nopeus ei pitkistä suorista huolimatta nouse kuin 80 km:iin tunnissa. Kun on tänne asti selvinnyt, en ota riskejä. Haluan pitää luut kasassa. Silti harmittaa kun Rosi Saxer laskee näissä mutkissa heittämällä ohi. Hän on Itävaltalainen.

Söldenin pitkällä pääkadulla heiluu viirit ja liput. Yleisö taputtaa ja huutaa jotain. Valtava tunnekuohu tuo vedet silmiin. Olen ajanut sen läpi. Kramppeja en enää tunne. Kurvaan maalialueelle ja kuuluttajakin huomaa, että tämä mies tulee Suomesta. Aika väsynyt mies. Taru ottaa valokuvan.

Maaliviiva on ylitetty. Tavoite on savutettu. 

Su. 26.8. Ötztaler Radmaraton

• Maaliin ajoi 3716 miestä ja 157 naista
• 25 kansallisuutta
• Suomesta 7: Kestilä Jouko, Peteri Matti, Jylhä Reijo, Kajaus Kari, Ähtävä Jani, Hietanen Petri, Ranta Timo.
• 238 km
• Nousumetrit: 5500 m
• Aika: 10.45.05.05 (2006, 11.18.58.06)
• Kokonaissijoitus 2287
• Sij. Oma luokka (40 v): 1369
• Omat Eväät: 2 litraa urheilujuomaa,  2 suolakurkkua, 2 suolalla täytettyä tomaattia, 1 energiapatukka, 3 energiageelipussia, 1 burana
• Järjestäjiltä: 2 litraa urheilujuomaa. 2 litraa vettä, noin 1,5 l Coca-colaa, vähän Red bulia, litra lihalientä, 1,5 banaania, puolikas omena, pari leipää, muutama kourallinen pähkinöitä ja rusinoita.

Tämä projekti on päättynyt. Kaikesta hehkutuksesta huolimatta kyse on vain polkupyöräilystä. Ei enempää, eikä vähempää.