10-Projekti 2010
Yhdenlainen harjoituspäiväkirja. Tarinoita 122:sta päivästä ennen Ötzin Radmaratonia 29.8.2010. Yhdenlaistua hulluutta. Sitä on kuitenkin niin paljon olemassa tässä maailmassa, että ei tämä lopulta ole sieltä pahimmasta päästä. (Mutta aika läheltä)
Tässä kuvassa lasketellaan viime vuonna Timmelsjochilta. Maaliin vähän toista kymmentä.
Näin sitä potkaistaan tai oikeastaa polkaistaan kausi käyntiin ja samalla avataan yhdenlainen harjoituspäiväkirja. Omista tekemisistä on mukava kirjoittaa, mutta isoin syy tähän on motivoida omaa harjoittelua. Ehkäpä tämä motivoi myös tätä meidän hienosti laajentunutta Villa Kuusela Teamia.
Tavoitteita pitää olla:
- Yritän ajaa Ötzin alle 10 tunnin
- Harjoituskilometrit 7000
- Paino 75 kg (nyt 81,5 kg ja pituus 172, joten ylipainoa)
- 100 rikki tossa tutkassa.
No joo, hymyssä suin tällaisia tavoitteita kirjoitellaan, mutta syksyllä katsotaan kuitenkin kuinka kävi. Talven aikana on tullut hiihtokilometrejä 1170,5 km ja jääkiekkoa noin 3-4 kertaa viikossa. Salibandyä kerran viikossa. Niin ja tietysti nämä aamulenkit puoli tuntia Tacxin trainerilla Tarun Giantilla.
Ötzin viralliset sivut:
http://www.oetztaler-radmarathon.com/
Ensimmäinen viikko
12.4.
Ensimmäinen lenkki Jämijärvelle. Viikonlopun kiekkoturnaus vähän painoi jaloissa mutta olipas se mukavaa, se jääkiekko ja nyt tamä pyöräily. Sammin sillan alla sula ulottui tosi pitkälle. Pojat heittelivät sillan alla virveliä. Maa tuoksui jo paikka paikoin, vaikka lunta oli ojissa ja kasoilla.
Ensimmäiselle lenkille. Vaihdoin kuvan kun nämä 2 ekaa kuvaa oli juuri samat kuin viime vuonnakin. Vähän vaihtelua sentään. Huomaa vanhat Ötz-diplomit kaapin ovessa.
15.4.
Eilen kävin katastamassa auton. 38 euroa Lielahdessa, minusta aika halpa. Tänään taas jämijärven lenkki. Nyt tuntui jaloissa jo ihan mukavalta.
19.4.
Tänään pyhänä avataan tämä yhdenlainen harjoituspäiväkirja. Ulkona on aika kolkko keli. Mahdoton tuuli ja lunta ilmassa. Ajattelin, että en aja minkäänlaista lenkkiä tänään. Eilen piti ajaa Seinäjoelle, mutta aamun 3 pakkasastetta ja luvattu vesi/räntäsade vei voiton innostuksesta. Mietin kyllä aamulla asiaa aika pitkään, mutta ei kai sitä tyhmä tarvitse olla jos hullu on. Ajelin tunnin Tacxia ja katselin Muhamed Alia. Seinäjoelle mentiin Tarun ja Jaakon kanssa sitten autolla ja Kuhnien kanssa nautittiin teatterielämyksestä: Ninotska
Perjantaina ajelin kyrösjärven ympäri. Ei ole isännät vielä pelloilla, eikä kesäasukkaat lämmitä saunojaan. Kylmä (vasta)tuuli pani pään särkemään ilkeästi, vaikka oli huivi kypärän alla. Olisi pitänyt olla pipo. Pinna katkesi (takapyörästä) taas kolmostiellä. Jo kolmas pinna noista vanhoista vanteista, ei taida enää kestää. Kai se on vaan ajettava noilla Maviceilla.
Nyt laittamaan Kiinalaista pataa ja sitten Kuruun puuhommiin. Rouva vaihtoi Pelargonioille uudet mullat. Kesällä ne on komeassa kukassa.
- Ma. 12.4. Tacx 30 min +50 km
- Ti. 13.4. Tacx 30 min +50 km
- Ke. 14.4. Tacx 30 min
- To. 15.4. Tacx 30 min + 50 km
- Pe. 17.4. Tacx 30 min + 78,7 km, (2,54 h, kv 27,2, ks 115, nousua 645 m)
- La. 18.4. Tacx 60 min
- Su. 19.4 Ei mitään
Toinen viikko
19.4. Ma
Aika kolkkoa keliä. Tuulesta voisin kertoa paljonkin. Kummasti se jaksaa puhaltaa ja pohjatuulihan on aina kylmää, puhaltaa se sitten mistä tahansa. Tällä kertaa jostain luoteesta. Lenkit jääkin aika vähiin kun huomisaamuna lähdetään Helsinkiin opin tielle, eikä pyörää viitsi ottaa mukaan. Toisaalta vielä taitaa olla vähän aikaistakin toi ajaminen. Hiukan voisi olla lämpimämpää. Niin sitä on tullut mukavuuden haluiseksi. Loppuviikosta pitäisi sitten pelata jääkiekkoa. Veteraanien MM-kisat Tampereella.
Toi Tacx ei ole se mikä tilataan, vaan se on sellainen vehje jolla voi sisällä polkea. Laitanpa kuvan. Lauantaina kun ajoin sen tunnin puntaroin itseni ennen (82,6 kg) ja jälkeen (80,6). Siis 2 kg valui nestettä pihalle. Ihmeellistä.
Takapyörä kiinni ja vastusta voi säätää. Kätevä peli.
24.4. La (aamulla)
Projekti kusee. Ulkona pakkasta, härmää maassa ja kuka tonne nyt lähtee lenkille. Kaupin Kanuunoilla olisi ollut tänään yhteislenkki 100-150, 30 km/h +/- 3 km/h. Siellä jätkät ei pelkää pikku vilua. Viikolla ei ehtinyt ajella kun oltiin Tarun kanssa Helsingissä opettelemassa niveliä ja nippeleitä. Keskiviikkona kävimme teatterissa. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä, jossa Esko Roine ja Asko Sarkola näytteli yksinäisiä miehiä myrkyttäviä mummoja. He olivat hyviä. Muuten esitys oli tylsä, ennalta arvattava ja vanhanaikainen. Ennen näytöstä joimme lasilliset viiniä. Se oli hyvää.
Eilen pelattiin veteraanien MM-kiekkoa tampereella. Hävisimme Ämpärborgin Urhoille 7-2 ja toinen peli keskeytettiin 3-3-tilanteessa kun Old Dreamersin pelaaja sai sydänkohtauksen. Reilut puoli tuntia elvytettiin ja niin veteraanikiekkoilija siitä taisi virota. Tipoissa ja letkuissa kannettiin ambulansiiin, mutta mies oli kuitenkin elossa. Tosi ikävä tapaus, eikä peli sen jälkeen enää kiinnostanut. Näitä vaan tulee joskus.
Meillä pelit jatkuu tänään turnauksen PRONSSIOTTELULLA Nokian hallissa kello 14.00. Tervetuloa katsomaan. Ei siis pyöräilyä tänäänkään tai taidan tolla tacxilla verytella puolisen tuntia. Huomenna Kuruun koivuja kaatamaan. Kai nää kelit joskus lämpenee. Pitää sitten ajaa vähän pidempiä lenkkejä. Illalla kerron tosta pronssottelusta.
24.4. La (Illalla)
MM-Pronssit kaulassa. Elsassa käytiin syömässä. Söin etanoita ja ankan rintaa, kyytipoikana 2 lasia talon punaista mehua. Kuvassa takana Jouko, Arto, Esko, Harjula, Jaakko, Hannu ja Heikki. Edessä meidän Jaakko, Jamppa, Topi ja Minä.
Elämä on siis muutakin kuin pyörää, mutta ensi viikolla kutsuu maantie jo aika kovalla äänellä. Ja kutsuun aion vastata.
- Ma 19.4. Tacx 30 min + 50 km, 1,46 h, kv 28,4, KS 121, Lämpöä 5 C
- Ti 20.4 Helsinkiin
- Ke 21.4. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä
- To 22.4. Kotiin
- Pe 23.4. Tacx 30 min + 1,5 jääkiekkopeliä
- La 24.4. MM-pronssipeli jääkiekkoa. 8-4.
- su 25.4 Puumetsässä ja kotona pihahommia
Kolmas viikko
Ma 26.4.
Pyöräilyn kannalta viime viikko oli onneton, mutta muuten ihan mukava viikko. Tänään olin reipas ja vaikka pääsin vasta viideltä töistä, ajelin Kyrösjärven ympäri. Fiilis oli kohtalainen vaikka... Niin minulla on nyt ongelma. Pari viikko sitten Turussa kiekkoturnauksessa suoraan aloituksesta 2 metrinen kaappi syöksyi vauhdilla päin. Olin vielä kyyristyneenä aloitukseen ja pää osui kaveria mahaan. Niska nitkahti ja nyt särkee pää ja varsinkin ajoasento tuntuu pahalta. Tänään särky oli tosi inhottava. Oksetti oikein. Pitää ottaa Buranaa ennen lenkkiä. Aika kova tuulikin kävi. Rekat ajeli kolmostiellä kovaa ja läheltä. On ne niin mukavia.
Ti 27.4.
Jämiojärven lenkki. Kauhea vastatuuli mennessä ja sitten takaisin toisin päin. Enemmän se tuuli kyllä hidastaa kuin myötäisessä nopeuttaa. Mennessä 25 km kv 26,3 km/h ja tullessa sama 25km 31,2 km/h. Nyt ei särkenyt päätä kun otin buranan, mutta kylmää oli kyyti. Sauna oli tarpeen. Jiiämmä tarjosi lasin Renaultia kun käytiin kyläilemässä. Se tuli tarpeeseen.
Ke 28.4.
No nyt tuli flunssa. Sitä se päänsärky ja niskakipu taisi ollakin. Ilmankos eilenkin paleli koko illan. Taidan ottaa jotain kuumaa...
Pe 30.4.
Oikein ihmeellistä vappua!!!
Flunssa päällä. Ei asiaa maantielle, vaikka nyt iltapäivällä olisi ollut aika mukava kelikin. Vähän harmittaa, mutta onhan tässä kesää. Aamulla kävin ostamassa Koskelasta kompostorin 429,-€. Juuri tein juustokeiton ja se onkin yksi kaikkien aikojen parhaita juustokeittoja. Siitäpä sitten sopivan valkoviinin ja patongin kanssa vappu lähtee...
- Ma 26.4. Tacx 30 min + 75,6 km, 2.42 h, kv 27,9, ks 122
- Ti 27.4. Tacx 30 min + 50 km, 1,45 h, kv 28,6 km/h, ks 116, Lämpö +5
- Ke 28.4.
- To 29.4.
- Pe 30.4.
- La 1.5.
- Su 2.5.
Neljäs viikko
3.5. Ma
Neljäs "harjoitusviikko" Kyllä pitäisi olla jo kauheassa kunnossa. Teoriassa voisi olla kohta ensimmäinen tonni rikki. Mutta kun keuhkot vinkuu tai ainakin keuhkoputki ja limaa nousee jostain sieltä. Äänikin on kuin Bonnie Tylerilla. Yritän kuitenkin malttaa vielä tämän päivän. Eilen sentään ahkeroin kotihommissa. Tein pohjia kotiportille lähiaikoina nousevalle roskalaatikko-kompostori-katokselle. Suunnitelmat on vielä hieman kesken, mutta laitan kuvan kun se on valmis. Täytyisi käydä ostamassa vähän puutavaraa. Huomenna lenkille ehkä.
4.5. Ti
Viimeyönä iski ihan mahdoton yskän puuska. Pakko oli nousta kun vesi tuli silmistä ja nenästä. Ja yskitti vaan. Keittelin kuumaa hunajavettä ja sillä se sitten helpotti. Ei tommostakaan ennen ole ollut. Ehkä se oli tän flunssan loppuhuipennus. Aamulla ajoin aamulenkin ja juuri tulin Jämijärven lenkiltä. Kyllä tuntui taas mukavalta vaikka kävi se ikuinen tuuli. Keväällä kuulemma tuulee aina, sanoi Eräsen Heikki. En ole sitä tiennyt, mutta kun nyt muistelee näitä keväisiä pyörälenkkejä aiemmiltakin vuosilta, niin sama homma se on ollut joka kevät. Mutta jospa tässä nyt pääsisi ajamisen makuun vähitellen. Vaikka tuuleekin.
5.5. Ke
Normi Jämijärven lenkki siitä tuli tänään vaikka töissä haaveilin järven kiertämistä. Onneksi en lähtenyt. Neljältä kun lähdin alkoi sataa (onneksi vain vähän aikaa) ja oli tosi nihkeä lenkki. Jalat väsyksissä eikä innostus noussut kovin ylös. Tulipa ajettua. jämijärvellä panivat perunaa maahan. Lenkin jälkeen pyörän pesu Armor Allilla. Taas kiiltää ja loistaa.
6.5. To
Päivän lenkillä heti alkumatkasta vastaan tuli tyttö ja poika taluttaen kahta pukkia. Oikein totta. Sellaisia sarvipäisiä kilipukkeja ne olivat. Mikäs niitä on talutellessa. Sitten ei mitään kummallista sattunutkaan. Vanha kunnon tuuli, ettei ilma seiso ja sade väjyi jo mennessä siinä Kilvakkalassa, mutta vain pari pisaraa osui. Paluumatkalla pivet olikin jo odottelmassa ja heittivät virkistävän suihkun. Ja pyörä tietenkin taas kurassa. Oikea isovarvas on nyt jäätynyt joka lenkillä. Mikähän siinä on? Se on se kampurajalka. Vasen jalka onkin tunnoton viime syksyn välilevypullistuman jälkeen. Se ei tunne kylmääkään.
Sorjosen Leo toi töihin neljä kuha filettä. Paistoin ne voissa ja Tarun kanssa pisteltiin ne kahteen pekaan ruisleivän kanssa. Sanoisin että olivat melkein yhtä hyviä kuin Kajauksen grillatut lampaankivekset.
8.5. La
Nokian lenkillä puhalteli raikas kevät tuuli ja ripsotteli virkistävä kevätsade. Lämpöäkin oli jopa 4 astetta. Ei pölise tie näillä keleillä. Siurossa joku saksalaisen hipin näköinen maastopyöräilijä talutteli pyöräänsä sortsit jalassa. Kesä on kai tullut. No minullakin oli fiilis hyvä. I-podin randomi valitsi musiikkia hyvän maun mukaan. Minun maun, vaikka ei se aina sitä tee. Eilisen salibandypelin, joka muuten voitettiin 7-2, jälkeen oli jalat aamulla kankeat, mutta pyörän päällä sitä ei juuri tuntunut. Taitaa olla hyväksi tehdä välillä jotain muutakin kun tuota kammen pyörittämistä. Lenkin päälle pyörän pesu, sauna, ja mattojen tamppaus. Tamppaakohan Lance Armstrong mattoja lenkin jälkeen. Taru teki pasta polognesin.
Jaakon kanssa tehtiin maali mieheen joten edustimme perhettä kohtalaisesti.
- Ma. 3.5.
- Ti. 4.5. tacx 30 min + 50,4 km 1.44 h, Kv 28,9 km/h, Ks 121, +9 C
- Ke 5.5. tacx 30 min + 50,9 km 1.50 h, kv 27,4 km/h, Ks 120, + 6 C
- To 6.5. tacx 30 min + 50,5 km 1.47 h, kv 28,2 km/h, ks 121, +7 C
- Pe 7.5. tacx 30 min + salibandymatsi
- La 8.5. 130 km, 5.00 h, kv 26,4 km/h, ks 117, + 4 C
- Su 9.5. Tacx 60 min
Viides viikko
Ma 10.5.
Eilen vietettiin äitein päivää ja vähän Timonkin. Ajelin trainerilla täällä sisällä kun vettä tuli eikä elohopea noussut kun neljään. Katselin Sally Fieldin elokuvaa siinä samalla. Sally Field on yksi naisnäyttelijä suosikkejani.Taru lähti Kuruun ja minä leivoin mandariini-valkosuklaa tortun. Sitä sitten maisteltiin kahvin kanssa ruoan päälle. Ennen kahvia tarjoiltiin salaatti Chili-sinappi salsalla ja pääruokana lohkopotut chili-paprika-kuorutuksella sekä naudan ulkofilee kermakastikkeella. Ruokajuomana Lidlin vichy ja Pata Necra, Gran Reserva 2002. Varsinaiset äitein päivän juhlallisuudet päättyivät 15 minuutin ruokalepoon.
Siitä sitten innostuin sen roskalaatikko-kompostorikatoksen tekoon ja aika hyvällä mallilla se nyt onkin. Tänään en siihen hommaan ennättänyt kun piti lenkillekin ehtiä. Se oli kylläkin vaan tämä arkilenkki ilman mitään ihmeellisyyksiä. Kumma kyllä menomatka myötätuulesta huolimatta ei oikein maistunut. Vastatuuleen innostuin enemmän ja lenkki oli ihan mukava. Huomenna Ville lähtee Lontooseen jos ei tuhkapilvi pääse sotkemaan kuvioita. Toivotaan parasta, siis ettei sotke. Kuvioita.
Ke 12.5.
Tässä Suomen ja Usan kiekkomatsin toisella erätauolla tulin päivittelemään plogia. Ilmat on nyt lämpenemään päin ja perunat pantiin Tarun kanssa maahan. Viime keväänä ne laitettin jo 2.5. Kevät oli silloin pidemmällä. Peltotöiden päälle grillattiin Urugualaista entrecotea. Jälkkäriksi lusikoitiin se äitenpäivän torttu. Olipa mukava istuskella terasilla taas.
No nyt on taas perunat maassa. Taustalla Rantamaja.
Ihan tarkoituksella en ole nyt ajanut, vaan olen kerännyt energiaa omaan kevätleiriini. Heti huomenna aamusta ajelen Mänttään mökille, jossa mummu on lämmittänyt Villen Saunan kuumaksi. Perjantaina sitten kotiin ja jos vielä lauantaina jaksaisi vähän pidemmän lenkin, niin siinähän sitä olisi leiriä jo. Katsotaan kuinka käy. Lämmintä on kuitenkin luvattu, joten taidan lähteä ihan lyhkäisissä vehkeissä. Ja katsomaan kuinka kiekkomiesten käy.
To 13.5.
Lähtö Mänttään. Pyöräilytamineet päällä. Laitoin pitkät trikoot ja irtohiat päälle ja tuuliliivinkin reppuun. (+13 ja pilvessä nyt 10.00) Kenkien päällä sadesuojat jos kuuroja tulee. Pysyy varpaat lämpimämpinä vaikka oikea isovarvas tahtoo aina jäätyä. Iipodi jäi autoon ja Taru lähti Kuruun jo aamusta. Mitäs nyt soitetaan? Pitää kai hakea se mennessä kun on matkan varrella. Saatan saada kahvitkin siellä. Ja nyt menoksi.
pe 14.5.
Kotona taas. Kaksi tosi kovaa lenkkiä Ikaalisten ja Mäntän välillä. Ja siinä välissä mökillä saunaa ja uintia keurusselässä. On aika tylyä ajaa yksin 140 km vastatuuleen, mutta meidän jääkaapin ovessa on teepussi-viisaus "vastatuuli antaa viisautta". Yritin pitää sen mielessä, sillä pikku lisä tuota ei olisi minullekaan pahitteeksi. Mutta rankkaa se oli. Ruoveden ja Vilppulan välillä oli paljon käärmeitä. Kaikki olivat tehneet virheen kiemurrellessaan keskelle tietä. Tietäähän kuinka siinä käy.
Ensimmäisen hellepäivän kunniaksi kuva talven Pirkan hiihdosta. (6.13.15)
Mäntässä ennen lähtöä kävin torilla kahvilla ja Pinarello herätti huomiota. Porukkaa kertyi ympärille ihmettelemään ja minä kerroin teknisiä tietoja. Se tuntui mukavalta. Joku epäili minua Teuvo Louhivuoreksi (Tamperelainen pyöräilijälegenda 80 v, joka ajeli 30000 km vuodessa.) Näytänkö niin vanhalta? Tuuli oli kääntynyt etelätuuleksi, joten vähän oli taaskin vastatuulta väliin, mikä toi lisää viisautta, mutta tuntui jaloissa. Niska tahtoo edelleen väsyä ja se tekee sitten sellaisen oksettavan olon. Ei ole ihan paras olo ajaa. En taida olla ihan viimevuoden kunnossa jostain syystä, mutta lämmin kesäkeli ja pienet ajoasut toi kesälenkkien tunnun. Ja nyt punottaa reidet ja käsivarret. Kotona vissyä, lepoa, pastaa ja pyörän huoltoa. Ja yksi Sandels. Siirryn jääkiekon pariin television ääreen.
La 15.5.
Minulla oli suunnitelma tälle päivälle. Kello soi 7.30. Keitin puurot, kahvit sun muut ja valmistauduin lähtemään Tampereelle Kaupin Kanuunoiden yhteislenkille. (n 150 km, KV 30 km/h +/-2) Eilen puhdistin pyörän ja lopuksi vielä Armor Allilla kiillotinkin. Lähdin hyvissä ajoissa, mutta juomapullot unohtui jotka palasin Sikurin risteyksestä hakemaan. Eihän sitä ilman juomaa. Taas kohti Tamperetta ja Epilän autokirppistä, mutta enhän sitä heti löytänyt ja kun löysin, olin 6 minuuttia myöhässä. Kanuunat olivat lähteneet. Vähän otti päähän. Ajaelin siitä sitten kotiin ja vielä edessä mateli jonkinmoinen panssarikolonna viittäkymppi. Ja pisti vihaksi. Ajelin Ikaalisissa Kyrösjärven ympäri rauhallisesti. Laitoin musiikiksi Johnny Cashin American levytykset. Se rauhoitti vähän. Cashilla on kyllä upea ääni. Se tulee suoraan sielusta. Kolmostiellä Virolainen rekka pyyhki pölyt minun olkapäähän. Helle jatkuu. Juuri grillattiin possun kylkeä Jaakon kanssa ja syötiin terassilla salaatin kanssa. Roskalaatikko-kompostorikatos valmistuu pikkuhiljaa.
- Ma 10.5. Tacx 30 min + 50,5 km 1.46 h, 28,3 km/h, Ks 119
- Ti 11.5. Tacx 15 min (kun kellon patteri oli hiipunut ja herätti liian myöhään)
- Ke 12.5. Tacx 30 min
- To 13.5. 140 km, 5.54h, KV 25,1 km/h, KS 125,
- Pe 14.5. 140 km, 5.19 h, KV 26,6 km/h, KS 117, +25 C
- La 15.5. 78,7 km, 2.47 h, KV 27,2 km/h, KS 115, +25 C
- Su 16.5.
Kuudes viikko
Ma 17.5.
Eilinen päivä menikin ilman lenkkiä ja hyvä kun meni, sillä tänään kulki ensimmäisen kerran tosi herkästi. Oikein teki mieli ajaa kovaa. Joskus se on näin. Menomatkan myötätuuli innosti ajamaan rennon kovaa, eikö palatessa vastatuulikaan vienyt ajohaluja. Tosin menomatkan 34 km/h putosi 31:een, mutta fiiliinki oli hyvä. Ja onhan se upeaa ajaa kun aurinko paistaa ja mittarissa on +25. Niin ja jaloissa oli Pinarello-sukat, paita oli Pinarello ja ajohousutkin Pinarello. Ja kun pyöräkin vielä, niin olin Pinarello-ukko.
Eilisen iltapäivän vietin roskalaatikko-kompostorikatoksen katolla laittamassa huopapaloja. Se vasta hikistä hommaa oli.
Ke 19.5.
Tänään pääsin töistä jo kolmelta, joten olikin mukava lähteä järven kiertoon. Ja kun kelikin oli ihan parasta A-luokkaa. Ajatus oli ajaa rennon reippaasti ja ajattelin vielä runtata ylämäet vähän kovemmillla sykkeillä. Ja mäkiähän tällä reitillä riittää. Lenkki sujui suunnitelmien mukaan. Hienon näköisiä on kumpuilevat pellot kun ne nyt on juuri äestetty tasaisiksi. Pian alkaa jo vihertää. Pink Floydia kuuntelin koko matkan, vanha hämy.
Rouvan kanssa ensin rakennettiin sitä jo monesti mainittua katosta ja sitten grillattiin kanaa, joka salaatin kanssa pisteltiin terassilla. Kyytipoikan A.Le Cog ja Tarulla lonkero. Ja oli vielä herkkusieniä, joihin laitoin jalopeno palasen ja Aurinkokuivattu tomaatti-juustoa. Oli herkkua. Näistä kesäilloista pitää nyt nauttia. Huomenna ei ajeta vaan mennään katsomaan Abba-musikaalia Tampereelle.
Pe 21.5.
Perjantai päivä, pitkän lenkin päivä. Mänttään mökille olen tässä lähdössä pinarellotamineet päällä, kypärä päässä. Maantie odottaa, lämpö nousee. Pitääkin laittaa aurinkovoidetta vielä. Näyttäisi olevan aivan tyyntä. Viime viikon vastatuuli ottikin lujille. Noin viiden tunnin päästä pulahdan viileään Keurusselkään.
Eilinen Abba musikaali oli hieno. Niina Tapiosta tykkäsin kaikkein eniten. Tuli mieleen kun joskus 70-luvulla istuttiin lauantaisin Mäntässä Katrillissa ja jukeboksista kuunneltiin Dansing Queenia. Joku saattoi laittaa sen jopa 30 kertaa peräkkäin soimaan. Mukavia muistoja vuosien takaa. Pitääpä muistella lisää tossa matkalla.
Su 22.5.
Mukava lämpöinen viikko takana ja aika hyvin tuli kilometrejäkin, vaikka pyöräilyasiantuntijat tietysti sanovat, että ei kilometreillä ole merkitystä vaan lenkkien laadulla. Eli eri vauhtisia lenkkejä, kovia tempoja ja rennompia pitkiä. No nyt oli tämmöinen viikko. Perjantaina oli aivan mahtava päivä ajella Mänttään. Muroleen kyläkaupassa poikkesin ostamaan banaanin ja kokiksen. Ilmoitustaulusta lueskelin Muroleen historiaa. Isoja talojan on ollut 1500-luvulta lähtien. Tokosia ja muita. Illalla Ville ajeli tukan pois. Taru ajeli samalla koneella Sotkamossa vuosi sitten virassa olevaa ministeriä kätelleen Team Villa Kuuselan jäsenen kainalokarvat. Se kuva löytyy Pinarello-projektin päiväkirjasta.
Ilta-auringossa parturointia.
Lauantaina ajelin Keurusselän ympäri ja se lenkki oli kyllä vähän "Taviokuurna-linturetki." Poikkesin Heikkisen mökillä Keuruun tien varrella, jossa herättelin koko sakin aamulla yhdeksältä. Alkoivat kahvin keittoon ja minä jatkoin matkaa. Kolhossa pysähdyin kyläkaupalle ja terassilla söin jätskin. Meitä oli siinä Kolhon ukko, nuorehko tyttö ja minä. Se oli lyhyt kohtaaminen. Tyttö oli menossa Likkojen lenkille Pyyniklle ja Ukko oli perjantaina käynyt Tampereella. Hän päivitteli, kuinka paljon autoja on maailmassa, ja ihmetteli jos hevosia olisi yhtä paljon, olisi tosi paljon sontaa. Mukava tavata kaikenmoisia ihmisiä lenkilläkin. Toivottelimme hyvää kesää toisillemme.
Pinarellomies Mäntän mökillä Keurusselän ympäri-lenkin jälkeen. Kengät ja hanskat ei sovi sävyihin.
Tänään pyhänä ajelin toisen "linturetken", löysän lenkin Mäntästä Kuruun. Murolella katselin kun kanootit pörräsivät koskessa välillä pyörähtäen ympärikin, mutta aina ne jotenkin sai sen käännettyä oikein päin. Kanavan kahvila oli avattu ja siinä join kupin kahvia viinerin kanssa. Viineri oli kyllä eilistä. Oli sen verran kuivan oloista. Kotona urakoitiin polttopuut sisälle, ainakin kahden vuoden puut. Viimeisiä pisteltiin sisään kun alkoi sade.
- Ma 17.5. Tacx 30 min + 50,4 km, 1.36.54 h, KV 31.1 km/h, KS 121, +25 C
- Ti 18.5. Tacx 30 min + 50,4 km, 1.41 h, KV 30,1 km/h, KS 112, +21 C
- Ke 19.5. Tacx 30 min + 78.7 km 2.42 h, KV 29.6 km/h, KS 125, + 27 C
- To 20.5. Tacx 30 min
- Pe 21.5. 138 km, 4.45.57 h, KV 29,6 km/h, KS 125, Nousua 945 m, + 28 C
- La 22.5. 93,2 km, 3.53.43 h, KV 28,7 km/h, KS 109, +19 C
- Su 23.5. 86,6 km, 3.25.40 h, kv 27,9 km/h, KS 115, +17 C
Seitsemäs Viikko
Ti 25.5.
Kelit meni sitten normaaliksi. Lämmöt putosivat 20 astetta ja eilen sunnuntai-iltana alkanutta sadetta riitti tähän aamuun. Eilinen meni roskalaatikko-kompostorikatoksen seinälautojen maalailuksi autotallissa. Eikä tarkoituskaan ollut lenkille. Tänään oli kesän ensimmäinen tempo viimekesästä tutulla systeelmillä. Eli Jämijärvelle verytellen ja sieltä punaisten hautausmaalle, jossa kellon nollaus ja hörpyt vettä. Kusasin myös siihen tien poskeen. Mennessä jalat tuntui tosi väsyneiltä, mutta sain ne kuitenkin liikkeelle ja kymppi taittuikin ennätysaikaan 0.16.12 h. On kyllä myönnettävä pieni myötäinen/sivumyötäinen vire tuulessa. Sykkeitä en saanut nousemaan vielä 160:een, mutta ehkä ensi kerralla. Tyytyväinen olen kuitenkin, että sain itsestäni irti noinkin paljon. Sitä niin tekisi mieli helpottaa, eikä sitä pystyisi runttaamaan, ellei asiaan olisi keskittynyt ja valmistautunut henkisesti. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta näin se minun kohdalla on. Pystyisiköhän sitä ajamaan alle 15 minuutin? Pidetään sitä jonkinmoisena haamurajana nyt.
Pitäisi keksiä lyhyempi nimi tolle roskalaatikkokompostorikatokselle.
Pe 28.5.
Meni siinä tietokone jumiin, mutta Rintakauppilan Sepon korjauspajassa se pantiin toimimaan kuin nuoruuden päivinä. Viikko on taas loppupuolella. Kyllä ne menee nopeasti. Tänä aamuna lähdin Nokian lenkille keväisessä Pirkanmaalaisessa tihkusateessa lämpömittarin näyttäessä 8:aa. Pidin mielen hyvänä, ja ihan ok lenkki siitä tulikin, vaikka perse oli märkänä jo Sarkkilassa. Hymy tuli huulille (ihan totta) kun Karhella satoi jo niin, ettei edes Salon Kassu olisi sitä pitänyt tihkusateena. Nopeat kahvit join St-ykkösellä ettei olisi ehtinyt tulla kylmä. Ei ehtinyt, mutta kotona sauna maistui tosi hyvältä. Pinarellokin kävi kotisuhkussa, oli se niin kurassa. Nyt ei särkenyt päätäkään ja olo oli hyvä loppuun asti. Tommoiseen keliin lähtiessä tuntuu jotenkin, että harjoituskin tehoaa paremmin, ja ehkäpä se ainakin luonnetta kasvattaa. Muita ajajia ei nyt näkynyt luonnettaan kasvattamassa.
Iltapäivällä lähdimme Ville, Taru ja minä Tampereelle. Ostin uudet kumit (Michelin pro 3, punaiset), takapakan ja ketjut Urheilupyörästä ja puhelin mukavia Lönkvistin miesten kanssa. Tane oli kutsuttu Tour de Francen avajaisiin. Kotoa haetaan ja kotiin tuodaan. Tane oli asiasta otettu, ja syystä.
Bauhausista ostettiin uusi postilaatikko. Huomenna panen sen paikoilleen.
Kaksi äijää keittiön seslongilla.
SU. 30.5.
Tänään ajettiin Ikaalisten ikioma pyöräilytapahtuma Kyrösjärven Pyöräily. Se on tämä minun peruslenkki järvi ympäri 78 km. Tevaniemessä näin kesän ensimmäisen pääskysen, joten kesä on nyt sitten. (+10 C) Jaakko ajoi lyhyemmän Vatulan lenkin. Olisiko ollut 30 pyöräilijää yhdeksältä lähdössä ja suurimmalla osalla retkipyörät tai ihan vakiot. Ei ole pyöräilykulttuuria täällä.
Sain iltapäivällä valmiiksi sen katoksen ja Tarun kanssa joutiin Vana Tallinnaa lasit sen kunniaksi. Nimeksi sille rakennelmalle tuli Postilaatikon Jalka. Ville otti kuvan. Olimme sen jälkeenkin ahkeria ja laitoimme takapihan altaan kuntoon. Koko systeemi uusiksi. Olihan homma. Iltapalaksi paistettiin lättyjä ja popsittiin ne mansikkahillon kanssa. Että sellainen sunnuntai.
Sain sähköpostia Ötzissä Villa Kuuselan teemissä ajavalta Lindströmin Annallta Helsingistä. Anna valitteli, ettei ole ajanut kuin 3 yli 200 km:n lenkkiä. Siis kolme kertaa yli 200 km, ja minä kun luulin ajaneeni jo paljon ja pitkiäkin lenkkejä. Mutta minun 130-140 kilometriset kalpenee tässä vertailussa. Pitää kai sitten vaan pidentää lenkkiä...
Siinä se nyt on omilla pikku käsillä rakennettu Postilaatikon jalka. Vihkiäiset menossa. (ton härvelin)
- Ma 24.5.
- Ti 25.5. Tacx 30 min + 50 km sis. 10 km tempo, 0.16.12 h, KV 37,1 km/h, KS 153, +14 C
- Ke 26.5. Tacx 30 min + 78,5 km, 2.38.58 h, KV 29,7 km/h, KS 123, + 15 C
- To 27.5. Tacx 30 min
- Pe 28.5. 129 km, 4.47.35 h, KV 128,2 km/h, KS 123, +11 C Vesisade
- La 29.5. 50,2 km, 1.48 h, KV 27,8 km/h, KS 113, + 10 C vesiade
- Su 30.5. 78 km, 2.51 h, KV 28 km/h, KS 116, + 12 C
Kahdeksas Viikko
Ma 31.5.
Vaihteeksi sai ajella lyhkäisissä vehkeissä ja se on aina juhlallista. Olisiko siinä syy kun innostuin ajamaan ihan reipas vauhtisen lenkin. Olikin vähän löysäilyä nuo muutama viimeinen lenkki. Oli mukava meininki ja annoin mennä, mutta silti ihan rennosti isommin puristamatta. Kovaa ajaminen on ihan mukavaa - jos jaksaa. Toinen tonni meni tänään rikki. Ville lähti kalaan, joten huomenna syödään kai sitten kalaa. Toivottavasti se perkaa ne heti.
Ti 1.6.
On kesäkuu ja kesäsää jatkuu, mikä oikein ajaa pyöräilijää tien päälle. Niin minutkin, vaikka olisin kyllä mennyt joka tapauksessa . Kesän ensimmäinen rengas meni tänään ja heti alkumatkasta S-marketin kohdalla. Vaihdoin kumin ja ajelin takaisin pumppaaamaan sen 8 baria kunnon jalkapumpulla ja uusi yritys. Kymppi meni ihan hyvin. Vastatuuli toi oman haasteensa, mutta vain 27 sekuntia hitaammin kuin viikko sitten. Tiukkaa oli koko ajan ja vieläkin on kurkku kipeä siitä rutistuksesta. Mutta minusta tuntuu, että näitä pitää kyllä jaksaa ajaa.
Piha-altaaseen pantiin vesi ja pumppu ja nyt solisee vesiputous taas iloisesti. Istutukset on vielä vaiheessa, mutta pikkuhiljaa.
Pe 4.6.
Puolustusvoimien lippujuhla. Muistan elävästi kuinka 33 vuotta sitten istuin Hämeenlinnassa rynnäkköpanssarivaunun luukulla "nakkipipo" päässä ja ohjasin kuskia siinä muiden vaunujen ja kaluston joukossa. Jotenkin se oli juhlavaa ja isänmaallista, vaikka en ihan niitä miehiä hirveästi olekkaan.
Sen sijaan olen tosi huono polkupyörämekaanikko. Se on sanottava. Eilen päätin vaihtaa ketjut ja takapakan. No uuden takapakan sain vaihdettua ja ketjutkin. Se onnistui, mutta kun ketjuja on lyhennettävä jonkin verran, niin minähän lyhensin vähän liikaa ja eihän se pelittänyt. Ei kun vanhat takaisin. Sitten säädin vaihteita, kun ketjut hyppi aina ison etulehden yli pois paikoiltaan. Säätelin ja säätelin ja hullummaksi meni. Kello oli jo 11 illalla, kädet mustana ja hermo kireällä. Suurin ongelma oli lopulta, että olin kiristänyt vaihdevaijerin liian kireäksi. Sain ne säädöt jonkinmoiseen malliin puoli 12. Ja sormet oli mustassa rasvassa.
Pyörän piti olla aamuksi kunnossa, kun oli sovittu Kimpan Altin kanssa yhteislenkistä. Se oli tämä Nokian lenkki ja kyllä oli porukassa mukava ajaa. Ihan juhlaa. Yksin ajaminen on sellaista jukerrusta ja kihnuttamista. Lopun raaka vastatuulikaan ei tuntunut niin pahalta kun sai välillä tulla peesissä. Vaihteet ei ihan toimi vieläkään niinkuin pitäisi. Kurun tiellä kohdattiin lintuemo noin 10:n pienen poikasen kanssa. Eivät tienneet mihin päin olisivat menneet ja virhe oli ylipäätään tulla siihen tielle pällistelemään. Linnuilla on tosi pienet aivot. Oli ne kyllä aika hellyttävän näköisiä.
Su 6.6.
Kustaan päivä. Onnea vaan kaikille Kustaille ja perunan istuttajille. Vanha kansa pani potut mullan alle ennen vanhaan juuri Kustaan päivänä. Meillä ne laitettiin jo 12.5. Jämijärven lenkki Tarun Giantilla kun Pinarellon jätin Urheilupöyrään viriteltäväksi. Hermostuin, kun vaihteet ei napsahdellut kohdilleen niinkuin pitäisi. Eilen käytiin muutenkin Tampereella Näykin Meri-Maijan ylioppilasjuhlissa Härmälässä. Kotipurot on melottu, valtameret odottaa ja takana siintää vuoret. Tulimme ajoissa kotiin; minä hävisin arvonnan. Jämijärven lenkillä ei näkynyt tipuja, ei isoja, eikä pieniä.
- Ma 31.5. Tacx 30 min + 50 km, 1.34.39 h, KV 31,7 km/h, KS 123, +18 C
- Ti 1.6. Tacx 30 min + 50 km sis. 10 km Tempo 0.15.39, KV 36.5 km/h, KS 151, +20 C
- Ke 2.6. Tacx 30 min + 78,5 km, 2.38.38 h, KV 29.7 km/h, KS 120, +24 C
- To 3.6. Tacx 30 min
- Pe 4.6. 128,2 km, 4.32.47 h, KV 30,7 km/h, KS 125, +14 C
- La 5.6.
- Su 6.6. 50 km, 1.34.45 h, KV 31,7 km/h, KS 125, + 17
Yhdeksäs viikko
Ti 8.6.
Tänään oli rento meininki Jämijärven tiellä. En ole aiemmin noin nopeasti käynyt Jämijärvellä. Leppoisa viikonloppu ja eilinen lepopäivä oli tuonut pohkeisiin potkua ja pyörä kulki. Mukava oli ajaa. Jiiämmä tarjosi synttärikahvit ja konjakit sitten päälle. Asvalttia laittavat meidän kadulle, mutta aine loppui kesken juuri meidän kohdalla. No huomenna loput. Pitihän minun hoitaa asvaltti kun tulee viikonloppuna niitä pyöräilijöitä kylään. Että pääsee sitten pihasta paanalle. Ja huomenna Taulunkylän Tempo Niinisalossa. 10 km.
Ke 9.6.
Siinä se sitten oli Taulunkylän tempo. Juuri tämän viikon keskiviikkona ei ajeta. Ja minä kun olin niin sinne menossa kokeilemaan vauhtia. No ajelin sitten oman testi pätkäni Jämijärven tiellä. Alku ei oikein luvannut mitään, mutta vähitellen vauhti parani ja lopussa sain sykkeetkin nousemaan 157-159:ään. Aika on ennätys ja ensimmäisen kerran alle 16 minuutin. Se 15 min. on se haamuraja, johon on kyllä vielä matkaa.
Istuteltiin Tarun kanssa ruusuja ja kirsikkapuu piha-altaan reunaan. Kirsikat on hyviä. Kirsikkaviini on hyvää. Kirsikkajugurtti on hyvää. Olen kirsikan ystävä.
Su 10.6.
Villa Kuuselan teamin "vastaavat" maalissa. Timo Ranta (Pirkan pyöräily vastaava, Jouko Kestilä (Kilpisjärviajo Vastaava, Kari Kajaus (tiimipäällikkö), Petri Hietanen Sihteeri, Matti Peteri (Söldenin majoitus vastaava) Kuvasta puuttuu Jan Luoto.
Pirkan Pyöräily. Helppo reissu tällä kertaa. Joku triatlonisti veti lähes koko matkan mukavan tasaista reilun 32 km keskivauhtia. Meidän pikku letka kulki juohevasti, eikä oikein tuulesta tiennyt mitään. Se on näitä porukassa ajamisen etuja. Yhden pysäyksen taktiikka toi ennätysajan 6.26 h. Mukava oli ajella mukavassa seurassa. Pojat yöpyi meillä ja sekin oli mukavaa. Hieno oli taas tavata ja tässä ryhmässä yhteisajot ovat suurta juhlaa. Keli oli eilisen myrskyn ja sateiden jälkeen loistava. Voitin arvonnasta osallistumisen Tour de Helsinkiin. Olisi pitänyt tehdä myös lotto.
Joukkueen hyvinvoinnista ennen ja jälkeen kisan piti tosi hyvän huolen meidän Taru. Pastat, pullat ja kaurapiirakat tarjoiltuna oli kuin ammattillais-tallin ajajille. Villa Kuusela kiittää. Nyt taidan juoda yhden Sandelssin.
- Ma 7.6. Kuntopyörä 30 min
- Ti 8.6. Kuntopyörä 30 min + 50 km, 1.29.58 h, KV 33.3 km/h, KS 128, +19 C
- Ke 9.6. Kuntop. 30 min + 50 km sis. 10,1 km tempo 15.49 h, KV 38.4 km/h, KS 153, + 18 C
- To 10.6. Kuntop. 30 min
- Pe 11.6. Kuntop. 30 min
- La 12.6. Jalkapallopeli 45 mim
- Su 13.6. Pirkan Pyöräily, 210 km, 6.26.04 h, KV 33 km/h, KS 117, +16 C
Kymmenes viikko
Ma 14.6.
Kyllä vaan on jalat vähän kankeat ja ehkä kipeätkin. Vasemman jalan nivunen kipeytyi jo siinä lauantain jalkapallopelissä, johon ei olisi pitänyt mennä missään tapauksessa. Hyvä ettei sattunut pahempaa.
Pinarello on huollettu puhdistettu ja kiillotettu Armor Allilla. Vanhat ketjut ja takapakan vaihdoin takaisin. Näillä uusilla ajetaan Kainuun leiri, Kilpisjärvi pyöräily ja eiköhän ne pelitä vielä Ötzissä. Vai pitäisikö sinne laittaa ihan iskemättömät?
Ke 16.6.
Rento palauttava lenkki Jämijärvelle. Vielä tuntui Pirkka jaloissa, vaikka se vaikutti silloin ajaessa niin helpolta ja se nivunen vaivaa edelleen. Ihan mukava oli kuitenkin ajella. On varmaan vaikea jollekin, joka ei paljon pyöräile, ymmärtää, mikä tässä polkemisessa niin mukavaa voi olla. Enpä osaa oikein selittää. Se vaan tuntuu hyvältä kun maisema vaihtuu ja kun jaksaa pyörittää. Ja kun on vielä hyvää musiikkia mitä kuunnella. Aika tärkeää on, että pyörä niin sanotusti istuu hyvin käteen. Oli se kuitenkin ihan eri juttu toi Pirkka kun sai ajaa mukavassa porukassa, jutustella välillä ja nauttia ajotunnelmasta. Tällaiset on niitä huippuhetkiä. Kuullostaako hölmöltä?
Pe 18.6.
Siurossa katkesi ketjut. Heitin ne jo puuhun, mutta kiipesin sitten lopulta hakemaan ne ja panin takataskuun. Siitä sitten Pinarelloa talutellen jalkapatikassa Nokialle Urheilupyörään. Eihän sinne ole kuin 10 km. Korjaamon pojat oli kahvilla, mutta ystävällisesti korjasivat ketjut ja matka pääsi jatkumaan. Kiitoksia Urheilupyörälle hyvästä palvelusta. Kympistäkin sain puolet takaisin, joten ST-ykkösellä pääsin pullakahville. Lenkkifiilinki kyllä katosi siihen kävelylenkkiin, mutta tulipa ajettua. Aika kova tuulikin kävi. Ei sentään satanut, vaikka oli luvattu.
La 19.6.
Ostin perjantaina uudet Kajauksen suosittelemat ajokengät, mustavalkoiset Shimano RO 86. 95,-€ Urheilupyörässä ja hinta-laatusuhde on kohdallaan. Aivan loistava kenkä minun jalkaan. Kyllä taas pyöräily sai uuden ilmeen. Punaista olisi voinut olla joku raita, niin olisi istunut pyörän väreihin vielä paremmin. Se olisi ollut tärkeää.
Aamun pikku vesisateessa ajelin Jämijärvelle ja paluumatkalla Hietasen Petrin ohjeilla 5 kolmen minuutin vetoa kolmen minuutin palautuksilla. Vastatuulessa tuntui, ettei pääse mihinkään. Jalat oli tosi väsyneet. Kai se Pirkka ja eilinenkin pitkähkö lenkki vielä vaikutti. Tällaisia kai vaan pitää lisätä lenkkivalikoimaan.
Kohta pitäisi Aatun tulla meille yökylään, missähän se muuten viipyy?
Aatu kylässä. Nyt ei rosvot pääse yllättämään.
Su 20.6.
Röyhiössa hiihteli Lähteenmäen Krista vastaan. Me "huippu-urheilijat" nostimme kättä toisillemme. Kotona savustin Nieriän jonka söimme terassilla uusien perunoiden ja kanttarellimuhennoksen kanssa. Alkupaloiksi kauraleipää ja hummusta. Ruokajuomana Vatulan vesi. Jälkiruoaksi nautimme minttujäätelöä Balsamiviinietikkakastikkeen kanssa sekä sekä Juhla-Moccaa Renault Cartre Noire konjakin kera. Pöydässä oli valkonen liina.
- Ma 14.6. Palauttelua
- Ti 15.6.
- Ke 16.6. Kuntop. 30 min + 50,2 km, 1.38.36 h, KV 30,8 km/h, KS 114, + 16 C
- To 17.6. Kuntop 30 min
- Pe 18.6. 130 km, 5.50 h, KV 24.9 km/h, KS 111, + 20 C
- La 19.6. 50 km sisältäen 5 x 3 min vetoja 3 min palautuksella (P. Hietanen)
- Su 20.6. 78,5 km, 2.32.51 h, KV 30.7 km/h, KS 121, +17 C
Yhdestoista Viikko
Ti 22.6.
Taulunkylän tempo 10,3 km Niinisalossa. Sain irti kyllä enemmän kuin mitä omilla kympin vetolenkeilläni. Maalissa sykekin oli 160. Mennessä oli hyvä myötätuuli ja tullessa oli vielä kovempi vastatuuli. Siltä se ainakin tuntui. Näillä muilla ajajilla oli sellainen tasoituskilpailu, johon minä en tietenkään voinut osallistua kun ei ollut vertailuaikaa. Kisan ulkopuolella ajoni kuitenkin kellotettiin. Nopeimmin ajoi Kimmo Vilen, aika hiukan alle 15 min. Minulla 16.18. Se vastatuuli vaan hyydytti menon. Jaloissa tuntui nyt riittävän puhtia, mutta keuhkot ei nyt oikein pelannut. Hieno kokemus, ensi viikolla uusiksi. Pinarello taipui hienosti aika-ajopyöräksi.
Su 27.6.
Juhannus meni ja nyt odotellaan syksyä. Pyöräily oli vahvasti kuvioissa tälläkin viikolla. Juhannuspyhät vietettiin Kyrösjärven rannalla Röyhiössä Marttilan sakin kanssa vuokramökissä. Saunomista, uimista, herkuttelua, herkuttelua, juomista ja tietenkin pitkät lenkit. Torstaina ajelin heti aamusta Nokian lenkin ja etsiessäni vähän uusia reittejä eksyin Ylöjärven perämetsiin hiekkateille. Pikku harharetkien jälkeen löysin Kurun tielle. Illalla ajeltiin Tarun ja Jaakon kanssa vielä sinne mökille.
Vihdan tekoa, enkä käyttänyt pyörän sisäkumia.
Aattoaamuna ajoin Parkanon kautta Kuruun ja Viljakkalan kautta takaisin Röyhiöön. Matkalla näin sisiliston, hirven ja Lönkvistin Pasin, joka oli menossa mökille uisteluveneensä kanssa. Pasi on mukava mies. Illalla sytytimme kokon.
Taru Kokolla
Juhannuspäivänä jyrisi ukkonen ja otimme porukalla ihan rennosti. Saunaa, syöntiä, juontia ja vähän sananselityspeliä. Mikä olikaan visto?
Tänään ajelin Nokian kautta kotiin ja Tarun kanssa kaadoimme ison pihlajan. Se varjosti meidän uutta kasvimaata, joka tehtiin vanhan kompostin päälle. Istutettiin vielä perunoita maahan ja meloonia ja kesäkurpitsaa ja mitä sinne nyt pantiin. Iltapalaksi syötiin ensimmäiset uudet potut omasta maasta.Voita, silliä, leipää ja salaattia oli lisukkeena ja Lidlin vissyä.
Näin on Juhannus 2010 paketissa. Leppoisaa oleilua ja rentoja lenkkejä aurinkoisessa, joskin tuulisessa kesäkelissä.
- Ma 21.6. Kuntopyörä 30 min
- Ti 22.6 Kuntop. 30 min + 10 km + 10,3 km, 16.19 min, KV 38.1 km/h, KS 153, Nousu 20 m,
- Ke 23.6. Kuntop. 30 min + 67,1 km, 2.08.35 h, KV 32 km/h, KS 112, + 20 C
- To 24.6. 141,8 km, 5.12.50 h, KV 30,3 km/h, KS 111, + 22 C + 33,3 km, 1.28.53 h KS 85
- Pe 25.6. 136 km, 5.24.18 h, KV 28.3 km/h, KS 108, + 25 C
- La 26.6. HYVÄÄ JUHANNUSTA
- Su 27.6. 119 km, 4.15.46 h, KV 29 km/h, KS 119, +18 C
Kahdestoista viikko
Ti 29.6.
On tässä lepuuteltu koipia viime viikon kilometrien jälkeen. Aamulenkit tietysti mutta muuten jalkapallon katselua ja sen semmoista. Kävimme tänään Jämijärven kesäteatterissa Luomahaaran jokikorsulla katsomassa "Palvaria". Esitys oli tosi kehno, vaikka aika monet nauroivat vedet silmissä. Minä taidan olla tosikko kun en ymmärrä tällaista kesäteatteria. Ilma oli hieno ja jokimaisema aivan upea. Ja kahvion munkki oli hyvä.
Huomenna Taulunkylän Tempo. Paraneeko aika viime tiistain 16.19 minuutista?
Ke 30.6.
Kesäkuu käy vähiin, lämpö nousee niinkuin pitääkin mutta mistä tuota tuulta riittää. Taulunkylässä ajettiin kovaa tai ainakin yritettiin ajaa. Oma aika parani 2 sekuntia ja tuntui jotenkin kovemmalta nyt. Siihen tuntumaan nähden aika oli pieni pettymys. No on sitten parantamisen varaa loppukesälle. Jos vaikka otan tavoitteeksi alittaa 16 minuuttia.
To 1.7.
Kello 13.23 lähtö Mäntään. Muroleella pullakahvit ja mökillä saunaan noin 18.30. Huomenna kotiin kertomaan mitä kaikkea mielenkiintoista matkalla sattui. Aina sitä nyt jotain.
Pe 2.7.
Ei paljon tapahtunut. Mennessä ei mitään. No pari kissaa tienposkessa. Siis ihan oikeita ja mustia vielä joille piti sylkeä ne kolme kertaa vasemman olkapään yli. Mäntässä poikkesin Morgan Kanen terassille huurteiselle ja sitten mökille saunaan. Heimo oli pannut saunan viimeisen päälle kuntoon.
Kotimatka sujuikin sitten vastatuuleen ja oli aika raskasta. Kurussa Karjulan kylässä istui kaksi pulskaa tyttöä kosken reunalla heinikossa niittykukkien keskellä kuin suoraan Suomi filmistä. Hymyilin tytöille, mutta eivät tainneet huomatakkaan. Silti jäi kesäinen mukava tunnelma pikäksi aikaa. loppumatkasta taisin jo väsyä kun paarmakin sai kiinni ja iski sääreen puraisten kipeästi. Aamulla vielä yksi pitkä lenkki. Jos herään kun tota jalkapalloa pitää.
La 3.7.
Aikaiset lenkit ovat parhaita lenkkejä. Starttasin vähän kuuden jälkeen ja oli aivan uskomattoman fiilis ajella keskikesän maisemissa peltojen ja peilityynien järvien väleistä. Kyllä voi olla kaunista. Yritin imeä varastoon.
- Ma 28.6. Kuntop. 30 min
- Ti 29.6. Kuntop. 30 min
- Ke 30.6. 20 km + 10,3 km tempo, 16.17 min, KV 38 km/h, KS 153, + 24 (kova tuuli)
- To 1.7. Kuntop.30 min + 137 km 4.34 h, KV 31,9 km/h, KS 114 + 21 C
- Pe 2.7. 137,6 km 5.18 h, KV 29,4 km/h, KS 115, +26 C
- La 3.7. 131,2 km, 4.39.47 h, KV 29.8 km/h, KS 112, +23 C
- Su 4.7. 78,4 km, 2.42.31 h, KV 29,3 km/h, KS 111, + 26 C
Kolmastoista Viikko
Ma 5.7.
Helle jatkuu. Lepopäivä tänään ja taitaa olla huomennakin. Kaksi yli 500 kilometrin viikkoa tuntuu reisissä ja vielä Sotkamon leirillä pitäisi ajaa se 500. Saapa nähdä ketä siellä lopulta on paikalla ja ketkä ajaa kaikki lenkit. Peteri on kuulemma kovassa kunnossa. Minulla on nyt ihan tarkoituksella ollut kilometrin hankinta viikot ja ensi viikolla otetaan rennommin kun lähdemme asuntoautolla lomailemaan. Pyörät tietysti mukaan, mutta ihan kevyttä ajelua vaan. Tänään kävimme Kylpylän vanhassa rantasaunassa löylyttelemässä ja uimassa. Loistava sauna.
Ke 6.7.
Eilen kävi melkoinen ukkonen. Salamat löi ja vettä tuli. Juuri ja juuri uskalsin avata television kun tuli Hollanti-Uruguai peli. Hollanti voitti 3-2. Tänään ilma oli kuin lehmän henkäys, lämmin ja kostea. Lenkki oli sellainen rennon reipas visiitti Jämijärvellä. Ikäänkuin 50 kilometrin tempo. Jalat tuntui alkuun pikkuisen väsyneiltä, mutta kun lämpeni niin kulki ihan mukavasti. Huomenna ajelen (autolla) Sotkamoon perinteiselle Kajauksen pyöräleirille. Tästä juttua sitten pyhänä.
Ma 12.7.
(Meidän hääpäivä. Sain Konjakkipullon, Renaultia)
Kainuun perinteinen Villa Kuuselan leiri on ohi. Reidet hellänä ja rusketusraidat terävinä. Reissu oli hieno, järjestelyt aivan huippuluokkaa. Chepen ruoka- ja muukin huolto aivan ammattilaistallien tasolla. Perjantaina ajoimme neljään pekkaan Kari, Matti, Petri ja minä Kuhmon suuntaan 200 km:n avauksen, jossa Hööhemetrejä kertyi puolisentoista tuhatta. Keli oli helteinen, mutta vuorovedolla matka joutui. Laahtasen leirintäalueen kahviossa joimme jaffaa ja yhden mustan juoman. Lenkin jälkeen pulahdimme pihan lähdealtaaseen viilentymään. Illalla vielä Isoon Kiimaseen uimaan ja saunomaan Karin rantasaunalle, jossa pidimme perinteisen terassipalaverin. Tähyilimme jo Shöldenin suuntaan.
Terassipalaverin jälkeen tähyilemme Shöldenin suuntaan.
Lauantaina aamupuurot, kahvit, rensselit niskaan ja tielle. Väistelimme yöllä pihassa vierailleen karhun paskaa ja suuntasimme nyt länttä kohti. Matkalla porukkaan liittyivät Jouko ja Ilpo. Lenkki eteni mukavasti Kainuun upeissa vaaramaisemissa ja hööhemetrejä kertyin nytkin ihan mukavasti. Ilpo ei ollut illalla uskoa omaa mittariakaan, mutta uskottava oli kun Petri sanoi. Matti tarjosi Kahvit Ristijärvellä. Minulla katkesi vaihdevaijeri ja viimeiset 60 km piti ajella vain isommilla tuumilla. Eipä tarvinnut kauheasti sohlata vaihteiden kanssa. Matti olisi halunnut vielä käydä Laahtasessa tuhlaamassa viimeisen vitosensa, mutta tiimipäällikkö oli eri mieltä. Linturetket on erikseen sanoo Taviokuurnakin. Matti viskasi suutuspäissään vitosen Laahtasen suoralle. Sitä ei löytynyt vaikka pyhänä haettiin miehissä. Illalla saunoimme rantasaunalla ja kuuntelimme radiosta lauantain toivotut levyt.
Karhun paska Kajauksen pihassa.
Pyhän lenkki oli sitten vain 100 km:n veryttely. Kaksi kaksisatasta tuntui kummasti, mutta kun paikat lämpeni, niin menihän se siinä. Loppunousuissa Matin kanssa vähän nostettiin sykettä. Sehän se on sitä lihashuoltoa tiesivat Kari ja Petrikin.
Leirillä keskustelimme paljon. Aiheet pyörivät valtion obligaatioiden kannattavuuden ympärillä. Paljon puhuimme ydinvoiman riskeistä ja tuulivoiman eduista. Uskontoa sivusimme hieman, mutta pyöräilystä emme puhuneet mitään. Kiitoksia tiimipäällikölle ja Shepelle elämysviikonlopusta.
Villa Kuuselan päämajan tienristeyksessä ydinryhmä lähdössä. Ranta, Peteri, Hietanen, Kajaus.
- Ma 5.7. Kuntop. 30 min
- Ti 6.7. Kuntop 30 min
- Ke 7.7. 50,3 km, 1.31.57 h, KV 32,8 km/h, KS 126, +23 C
- To 8.7. Kuntop. 30 min
- Pe 9.7. 200,9 km, 6.39.50 h, KV 32,1 km/h, KS 118, +27 C
- La 10.7. 206 km, 7.18.16 h, KV 31 km/h, KS 106, +26 C
- Su 11.7. 105 km 3.22 h, KV 31 km/h, KS 111, +27 C
To 15.7.
Kesälomareissulla oltiin. Pyöräilyäkin koitettiin Raumalla tiistaina, mutta oli niin mahdottoman kuuma, että pieneen se jäi. Maanantaina vietettiin sitä hääpäivää numero 24. Kävimme Hotelli Vanhan Rauman terassilla symässä Vanhan Nyybergin Pariloidun Kalalajitelman uusien perunoiden kanssa. Alkupaloiksi etanoita ja leipää. Kuivahko kuohuviini maistui aika hyvältä. Ruoan päälle käppäilimme vanhan Rauman kapeita katuja ilta auringossa.
Pariloitu Kalalajitelma pistelty ja viimeiset kuohujuomat lasissa. Silti naurattaa - vai siksi.
Eilen keskiviikkona ajelimme Turkuun, jossa Samppalinnan kesäteatterissa katselimme West Side Storyn. Se oli ihan ok, mutta eipä mikään huippujuttu. Teatterin päälle söimme pizzaa siinä pitseriassa, josta Beckhamkin pizzansa yleensä tilaa.
Tänään tutustuimme Urjalassa Väinö Linnan synnyintalon kivijalkaan ja ajelimme Täällä Pohjan Tähden Alla romaanin kuvitellun miljöön ympäri. Kävimme mm. Koskelan torpassa sekä palokunnan talossa. Minulle tämä Pentinkulman reissu oli elämys.
Pe 16.7.
Panin kellon soimaan viideltä. Puurot, kahvit ja leivät suuhun ja huolellinen Aamulehden luku. Tien päälle puoli 7 ja kohti Nokiaa, jossa taas meni rengas. Päälykumissa oli metallilastu, joka näitä kumeja on viimeaikoina puhkonut. Muuten kulki mukavasti ja innostuin vielä kiertämään Kyrösjärvenkin. Mukava lenkki.
La 17.7.
Aikamoinen sumu leijui Kyröskoskella kun käännyin Heinijärvelle päin. Täysin tyynessä ilmassa leijui märän heinän tuoksu, loppukesän tuoksu. Sumu häipyi kuitenkin Heinijärvellä ja oli taas ihan kesä parhaimmillaan, vaikka kyllä se alkaa jo vähän muuttua. Karhen tiellä näin mustan miehen lenkillä päällään musta paita, mustat sortsit ja kirkkaan punaiset lenkkitossut. Askel oli reipas. "Sekun vaan kerroin", olisi Lapin miehen perustelu tarinalle. Cocis maistui St ykkösellä.
Su 18.7.
Olipa vähän kevyt viikko ainakin näin lenkkikertojen mukaan. Ei edes aamulenkkejä. Tänäänkään ei oikein ollut innostus huipussaan. Eilen illalla meidät haettiin veneellä Röyhiöön mökille. Keli oli komea ja vesi lämmintä. Saunottiin, uitiin, kalastettiin ja valvottiin pitkään. Aamulla nukutti mukavasti ja tää päivä on mennyt nyt vähän näin. Töihin pitäisi viikon loman jälkeen aamulla rientää ja mikäs siinä, mukavahan se on.
- Ma 12.7.
- Ti 13.7. n 25 km
- Ke 14.7.
- To 15.7
- Pe 16.7. 164 km, 5.44 h, KV 31 km/h, KS 128, +25 C
- La 17.7. 130,9 km, 4.38.55 h, KV 29,8 km/h, KS 115, +25 C
- Su 18.7
Neljästoista viikko
Ke 22.7.
Tänään Taulunkylän Tempo. Ajelin Niinisaloon alkuveryttelyksi ja Taru tuli autolla hakemaan. Oli hyvä meininki ja kun oli kotijoukkoja kannustamassakin. Sykkeet sain nousemaan yli 160 ja mielessä kävi jo 16 minuutin alitus mutta sitten !!! Helvetin tonttu karjankuljetusauton kuski työnsi autonsa juuri eteen siinä alkumatkasta. Katsoi vielä kun tulin ja näki kyllä, mutta siihen vain piti hieroa kärrynsä eteen. Sain vaivoin jarrutettua etten ajanut perään. Ohi ei päässyt kun vastaan tuli autoja. Siinä sitten perässä rullailtiin kun ohi ei päästänyt ja kunnes tämä herrasmieskuski kääntyi vasemmalle ja senkin käännöksen pitkään ja hartaasti. Uskon että 16 minuuttia olisi mennyt rikki ilman tätä ääliötä. Mennessä oli vielä myötätuuli ja kun katsoin kääntöpaikalla kelloa, se näytti 8.18. Eli ajoin täsmälleen saman ajan takaisin melkoiseen vastatuuleen. Ajaa sitä normaalisti myötätuuleen ainakin puoli minuuttia nopeammin, jos ei minuuttia. Vähän sieppaa.
Taulunkylän tiellä sen kympin jälkeen
Pe 23.7.
Hoksasin tänään, että on ihan eri asia ajaa kovaan vastatuuleen väsyneenä energiat lopussa kun täysissä voimissa freesinä. Alkumatkasta reipas myötäinen työnteli alkuvauhdit ja kahden kympin jälkeen keskivauhti näytti komeat 35,6 km/h. Mutta ei se vastatuulikaan tuntunut pahalta. Vauhti nyt tietysti vähän putosi, mutta oli mukava ajella silti. Helppo lenkki. Rekkakuskien kanssa istuin kahvitunnilla Kurun S-Teellä yhdeksältä.
Leikkasin orapihlaja-aidan, jonka palkitsin tilkkasella Renultia. Ja huomenna aamusta Mänttään Oilin päiville. Ehkä vähän taidetta iltapäivällä ja sitten tietenkin saunaa, uintia ja muuta mökkeilyä. Takakumi näytti kyllä vähän kuluneelta tänään...
Su 24.7.
Kotona taas. Autolla tultiin kaikki Pinarello taka paksissa. Sen verran oli tiukka päivä eilen, etten ollut ollenkaan palautua reissusta. 134 km vastatuuleen vei pyöräilijäpojan mehut totaalisesti. Takakumi kesti reissun ja tänään vaihdoin vähän ehjemmän. Samalla puhdistin pyörän jo Kilpisjärvi kuntoon.
Mäntän mökillä Jaakko heitti kylmän kiven Keurusselkään. Sen päälle joimme Raila-tädin tarjoamat jäätelökahvit. Kotona potkaisin lato-projektin käyntiin.
- Ma 19.7 Kuntop. 30 min + 50 km, n 1.34 h
- Ti 20.7. Kuntop 30 min
- Ke 21.7. Kuntop 30 min 42,4 km + 10,3 km tempo 16.35, KV 37,8 km/h, KS 159, + 25 C
- To 22.7. kuntp 30 min
- Pe 23.7. 131 km, 4.28.12 h, KV 30.9 km/h, KS 118, + 16 C
- La 24.7. 134 km, 5.12.13 h, KV 27,9 km/h, KS 111, + 20 C
- Su 25.7. Jaakon päivää
Viidestoista viikko
Ke 28.7.
Kohti Kilpisjärveä. Huomenna torstaina ajellaan jäämerelle ja perjantaina kohti Torniota. Tsekkaa linkki!
To 29.7.
Matka sai mukavan alun Tampereella kun yritin jo nukkumassa olevan pienen mummelin kanssa samaan hyttiin. Minulla kun oli sama vaunun numero ja sama hytin numero ja vielä sama petipaikka. Siinä sitä sitten vertailtiin lippuja ja samalta ne näytti. Konnari kuitenkin hoksasi, että minun paikka oli torstaille 29.7. Mummu joutui nukkumaan yksin ja minulle järjestyi ihan ikioma hytti. Kondyktööri oli mukava mies. Pisteet Veeärrälle. Odottelen täällä Kemin Cumuluksessa Kestilän veljeksiä Mattia ja Peteriä. Titta on kai kuskina.
Su 1.8.
Yöjunalla kotiin. Ville kävi Tampereelta hakemassa. Jalat on vähän väsyksissä ja muutenkin reissu tuntuu koko kropassa. Vasen akillesjänne kipeä. Pitäisi lähteä pyörää pesemään pohjois-ruotsalaisesta irtosorasta.
Kemin Cumuluksesta matka jatkui mukavasti. Titta poimi kyytiin Kemin torilta ja Torniosta jatkoimme linja-autolla Kilpisjärvelle. Ilta meni niin pitkään, ettei siitä jäämeren reissusta tullut mitään. Katselimme Barselonan Em-kisoja ja tankkasimme. Kajaus kävi aamulla uimassa Kilpisjärvessä ja 9.15 meitä oli 29 pyöräilijää jonossa valmiina polkaisemaan kohti Äkäslompoloa. Tarkoitus oli ajaa ns. telaketjuna, mutta eihän se sujunut niinkuin olisi pitänyt. Ensimmäinen kolari jo 20 km:n jälkeen. Miestä vietiin ambulanssilla sairaalaan lonkka murtuneena. Iltapäivällä homma alkoi sujua ja siinä vastatuulessa se oli lopulta hyvä tapa edetä. Siis parijonossa ajettiin ja aina oikealta ajaja siirtyi vasempaan jonoon, joka ajoi hiukan hiljaisemmin. Avauspäivään kuului perinteinen kilpa-ajo Muoniosta Äkäslompoloon (N 60 km). Meitä oli 8 ukkoa siinä loppuvedossa ja kovaa ajettiin. Äkäslompolossa meiltä kysyttiin, "oletteko te oikeita urheilijoita?"
Aamulla matka jatkui taas ja tuuli oli yltynyt 11 metriin sekunnissa. Telaketju pyöri eilistäkin paremmin ja matka joutui. Vauhti oli aika rauhallista, mutta minulla särki päätä. Vasta kolmas burana Pellossa alkoi vaikuttaa. Aavasaksassa käännyimme Ruotsiin ja heti alkoi sataa vettä. Kova vastatuuli ja koveneva vesisade alkoi vähitellen tympimään ja lopussa tuli kylmäkin. Tornion Kaupungin hotellin saunassa tuli lämmin, vaikka kiuas oli mitä oli. Ruotsalaispoika pantiin hakemaan löylyvettä (kostoksi), mutta mies toi jääkylmää ja sehän olisi lopullisesti sammuttanut kiukaan. Vesi kaadettiin maahan ja kaveri pantiin uudelleen asialle. Saunan päälle joimme kylmät kaljat. (Kari Cocacolaa.) Hieno reissu taas.
Kilpisjärvellä. Saana nousee meidän takana. Matin mielestä pitäisi saada uutta näkökulmaa näihin valokuviin.
- Ma 26.7. 50,6 km, 1.35.44 h, KV 31,8 km/h, KS 120, +26 C
- Ti 27.7. Kuntop. 30 min
- Ke 28.7. Kuntop. 30 min
- To 29.7.
- Pe 30.7. 253 km, 8.17 h, KV 34,1 km/h, KS 108, Nousua 1095 m, + 24 C
- La 31.7. 240 km, 8.57 h, KV 29,7 km/h, KS 95, nousua 630 m, + 16 C
- Su 1.8. palauttelua.
Kuudestoista viikko
Ke 4.8.
Vähitellen alkaa reidet olemaan niinkuin ennenkin. Tarun kanssa ajeltiin eilen pieni lenkki Varpeelle, sinne asti mihin asvalttia riitti. Reilu kolme kymppiä, mikä oli juuri sopiva annos tähän paikkaan. Titta ja Valtteri Rovaniemeltä kyläilivät maanantaina ja eilen ilmestyi Jouko ja Iiris samasta suunnasta. Jos ei ihan kauheasti ala sataa, käymme Kestilän kanssa iltapäivällä ajamassa. Ehkäpä järven ympäri.
Taru teki meille kuntotestin. Aika hyvät tulokset molemmille ukolle.
To 5.8.
Eilinen lenkki jäi ajamatta. Mentiin Kylpylään testaamaan kuntoa ja tehtiin kehoanalyysit. Keskikehossa oli vähän liikaa. Ylipainoa minulla 6 kiloa ja kuntokin heikompi kuin vuosi sitten. Huonosti menee. Kylpy maistui kuitenkin hyvältä. Jouko ja Iiris sai hydrojetin hierontaa. Piti ajella testin jälkeen pikku lenkkikin, mutta kamala myrsky vei innostuksen. Se oli sitä Veera-myrskyä, joka kaatoi jossain puitakin aika läjän.
Tänään ajoin Jämijärven lenkin eka kertaa alle puolentoista tunnin. Vieläkin se Kilpisjärven 500 km painaa reisissä, vaikka yllättävän hyvin jaksoin. Kylpylän kesäteatterissa nautiskelimme äsken Mimosan Hipiästä. Juicen hienoja tyylillä valittuja biisejä ja ihan mukava tarina. Hyvä bändi, hyviä näyttelijöitä ja laulukin sujui. Loistavaa nautinnollista kesäteatteria.
Pe 6.8.
Aamutuimaan ajelin Pirkanmaan vuoden kylään Mahnalaan, joka olikin parhaimmillaan. Täysin tyyni järvenselkä kimalteli mansikka- ja marjaviljelmien takana auringon alkaessa kivuta ylöspäin. Mikäpä se on ajellessa.
Illalla mennään kiekkoporukan kanssa Kauppilan Heikille saunaan.
La 7.8.
Mukava ilta Kauppilan rannassa, jossa hiekkarantaa piisaa kuin Kalajoella. Heikin Makkarat olivat kyllä jotain aivan ihmeellistä. Maailman parasta makkaraa naudanlihasta, jossa on hiukan possua mukana. Grillataan aidoilla hiilillä ja syödää sinapin kanssa. Ei ole parempaa makkaraa olemassa. Söin 4 pätkää, Tapsa söi 5.
Valvomisesen, ei kaljan läträämisen takia, nukuin vähän pidempään, seitsemään, joten aurinko lämmitti jo mukavasti kun pääsin tien päälle. Kurun vanhan tien varressa mattolaiturilla isäntä hankasi mattoja kiivaasti ja rouva istui yläosattomissaan vieressä nurmella ja nyppi säärikarvoja. Tästä riittikin loppumatkaksi pohdiskelua. Olikohan se joku vedonlyönti? Kohta ohitin nuoren pyöräilijän, mutta tämä ampaisi peesiin ja ajelikin sitten Kurun St-1:lle asti, johon poikkesin perinteiselle lenkkikahville. Pojalla oli sininen Pinarello ja kertoi kotona olevan samanlainen kuin minulla. Kai sillä ajetaan pyhisin. Matkamusan kuuntelin jazzia, mikä kuulosti ihan hyvältä.
- Ma 2.8.
- Ti 3.8. 31,5 km
- Ke 4.8. Kuntotesti
- To 5.8. 50,2 km, 1.29.30 h, KV 33,8 km/h, KS 131, + 22 C
- Pe 6.8. 135 km, 4.42.25 h, KV 30,5 km/h, KS 121, + 22C
- La 7.8. 132,8 km, 4.36.58 h, KV 30,7 km/h, KS 121, + 26 C
- Su 8.8. Pari kilometriä Viljakkalassa
Su 8.8.
Radmaraton lähestyy. Starttiin 21 päivää. Tsekkaa linkki.
Seitsemästoista viikko
Ma. 9.8.
Jämijärven lenkki kevyessä tihkusateessa. Taru tuli vastaan ja yhdessä ajeltiin Luomajärven Karjatilalta kotiin.
Tämä kuva ei liity tähän päivään mitenkään. Eilen illalla käytiin vähän poseeraamassa kun oli ilmassa olevinaan niin hienot sävyt. Tommonen kuva tuli Viljakkalan tiellä. Taru otti.
Ke 11.8.
Tänään oli tempopäivä. Taulunkylässä ei ollut viikkotempoa, mutta ajelin Niinisaloon polkaisemaan sellaisen privaatti-tempon. Tarkoitus oli ihan oikeasti ajaa alle 16 minuutin mutta ei vaan oikein keuhkot pelannut. Eikä sitä saa itsestään irti yksikseen vaikka kuinka yrittäisi. Tyypillinen Taulunkylän tuuli puhalteli nytkin mutta ei oikein kovaa, joten ennätykseen olisi senkin puolesta ollut mahdollisuus. Vähän olin pettynyt aikaan, mutta tulipahan hyvä harjoitus kunnon alku- ja loppuveryttelyineen. Kahden viikon päästä ollaan jo Shöldenissä.
La 14.8.
Harjoituspäivät vähenee. Ötz alkaa olla jo mielessä kun näitä viimeisiä lenkkejä ajelee. Eilen ajoin reippaammin ton Nokian lenkin ja päälle Kyrösjärven ympäri. Mukava fiilis oli. Ilma aivan mahtava ja soittolista kohdillaan. Black Sabbathin Children of the grave toi kylmät väreet vaikka oli aika helle. Se kohta lopussa kun Ozzy kuiskailee children of the gravea. Cat Stevens toi sitten taas lämpöisen olon. Lenkki oli kuitenkin aika kova ja on myönnettävä, että otti voimille. Illalla herkuttelimme uusilla perunoilla, jotka ensin keitettiin ja sitten paistettiin valkosipulin kanssa pannussa. "Joka keittää ja paistaa, se hyvän maistaa" sanoi Peterin Mairekin kun kevon riekkoa Muurolassa laittoi. Oli meillä täytettyjä herkkusieniä, salaattia ja pihviä. Jälkkäriksi Fazerin sinistä. Olemme aika harkkuperseitä.
Viime vuoden lähtö aamuhämärissä. +2 C. Aurinko on nousemassa.
Tänään mietin lenkille lähtöä. Huilatako, vai mitä. Mikä olisi parasta sitä Ötziä ajatellen. Päätin sitten kuitenkin ajaa oikein rauhallisesti palautellen Nokian lenkin. Ylämäet koitin ajaa oikein pienillä tuumilla isommin puristamatta. Rengas meni ihan lopussa Ikaalisten keskustassa, enkä viitsinyt enää vaihtaa kumia, vaan taluttelin kotiin viimeisen puoli kilometriä. Tosi monta kumia on mennyt tänä kesänä.
- Ma 9.8. AL 17 km + 50,2 km, KV 31,1 km/h, KS 116, + 20 C
- Ti 10.8. AL 17 km
- Ke 11.8. AL 17 km + 38+10,5+38 km, 10,5 km 16.33 min, KV 37,5 km/h, KS 156
- To 12.8. AL 17 km
- Pe 13.8. 165 km, 5.32.22 h, KV 31.2 km/h, KS 119, + 26 C
- La 14.8. 131,6 km, 4.50.24 h, KV 29,2 km/h, KS 106, + 25 C
- Su 15.8.
Kahdeksastoista viikko
Ma 16.8.
Pumppuongelmia. Vanha pumppu ei toimi ja eilen ostin Lidlistä 9.95 eurolla uuden, mutta se on aika sohlo. No sain kumminkin ilmaa, että lenkille pääsin.Tossa S-marketin kohdalla huomasin, että lasit jäi kotiin, mutta en viitsinyt enään palata hakemaan. Ei tarvinnut ajaa kun kilometri niin jo lensi joku haituva vasempaan silmään. Yritin hieroa, mutta se taisi vaan pahentaa asiaa. Vettä valui niin, että vasen housun puntti oli märkänä. Olisi kannattanut palata hakemaan ne lasit. Tullessa oli vastatuuli ja päätäkin alkoi särkemään. Tympeä lenkki.
Ke 18.8.
Nyt muistin lasit. Kyllä se vaan opettaa, Siperia. Tempo-päivä vaikka Taulunkylässä ei tänään ajettu, enkä viitsinyt sinne asti itsekkään nyt ajaa. Jämijärven tiellä oli se vanha kympin pätkä, jonka nyt ajoin aika moiseen vastatuuleen. Ei siis tullut ennätystä. 15.49 olen ajanut 9.6. mutta nyt meni 16.36. Ja siinä tempon jälkeen jotenkin sähelsin itseni pientareelle ja kaatua mätkähdin kun en ehtinyt polkimia irroittaa. Nyt on käsi turvoksissa kun se tietenkin piti iskeä ensin maahan ja polvessakin on naarmuja. Pyörään ei tullut mitään. Nyt mennään Tarun synttäri-teelle. Tein lämpöisiä leipiä.
Ötzin viimeinen huolto (kuvan keskellä). Tästä ei ole Timmelsjochin huipulle enää paljon.
Pe 20.8.
Hietasen Petri oli huolissaan kun en ole tarpeeksi huilannut. Voi olla, että olisi pitänyt löysätä jo hieman aiemmin, mutta nyt on menty näin ja aika samalla kuviolla valmistauduin viime vuonnakin. Katsotaan kuinka käy. Kilometritavoitteet, joita huhtikuun puolivälissä asetin ei ihan täyty. Siinä oli niin kylmää keliä huhtikuussa ja olin viikon flunssassa, että aloitus meni vähän pitkäksi. Kilometrit on nyt 6701,6 joten aika lähelle sitä 7000 pääsin. Eipä se nyt sinäänsä niin oleellista ole onko ne kilometrit yli vai ali tavoitteen. Näinkin lyhyessä ajassa en oikeastaan olisi kovin paljon enempää voinut ajaakaan kun töissäkin pitää välillä olla. Sitä tulee päivää päälle 59,83 km. Paino olisi voinut pudota siihen 75 kiloon, mutta vaaka vaan näyttää 78-79 kg. Se on kummallista. Oma tuntemus on, että kunto on ainakin samalla tasolla kuin viime vuonna. Ehkä vähän parempi. Se, meneekö tämä Shöldenin radmaraton alle 10 tunnin tavoiteajan, onkin jo toinen juttu. Mahdollisuudet on, mutta keli ratkaisee paljon. Ei saisi olla liian kuuma, mutta ei liian kylmäkään. Ja kuinka renkaat kestää ja koko pyörä. Ja isompia haavereita ei saisi sattua. Pystyssä pitäisi pysyä niissä huimissa laskuissa.
Tänään ajelin ihan rauhassa Kyrösjärven ympäri. Pieniä vetoja otin nousuissa ja vähän nostin sykkeitä, mutta keskinopeus jäi reilusti alle 30. Kohta lähdetään Mänttään mökille saunomaan, enkä ota pyörää mukaan. Pyhänä pieni veryttely, ehkä 50 km ja sitten pyörän huolto, pesu, puunaus ja laukkuun.
Yksin siellä ei tarvi ajella juurikaan. Tämä taitaa olla Kuhtain nousun loppua.
Su 22.8.
Viimeinen lenkki täällä ja seuraavaksi ajetaan Shöldenissä. Tänään oli aika puuskainen tuuli, ei kuitenkaan kylmä, mikä teki lenkistä ihan mukavan. Tie oli vähän märkä yön sateen jälkeen, mutta nyt on Pinarello pesty ja puunattu kisakuntoon ja pakattukin jo matkalaukkuun. Vielä pitää ostaa uusi takapakka, ketjut ja kumit, mutta ne saa Shöldenistä siitä mukavasta pyöräliikkeestä.
Mustikkapiirakka
Eilen en pyörän päälle hypännyt, vaan kävimme mustikassa. Illalla tehtiin tai Taru teki murokakku pohjaisen mustikkapiirakan. Sellaisen jossa on "kansi" päällä ja kyllä oli lämpöisenä jäätelön kanssa tosi hyvää. Laitoin vielä tilkkasen Drambuin-viskilikööriä mausteeksi, minulla kun on kuulemma tapana liioitella tällaisissa asioissa.
Siinä se on reitin profiili. Tuota viimeistä nousua riittää 28 km.
- Ma 16.8. AL 17 km + 50,2 km, 1.36.44 h, KV 31.2 km/h, KS 105, + 21 C
- Ti 17.8. AL 17 km
- Ke 18.8. AL 17 km + 50 km ja 10 tempo 16,36 h, KV 36,2 km/h, KS 154, + 21 C
- To 19.8. AL 17 km
- Pe 20.8. 78,8 km, 2.45 h, KV 28,8 km/h, KS 117, + 18 C
- La 21.8.
- Su 22.8. 50,2 km, 1.37.39 h, KV 30,9 km/h, KS 128, + 19 C
Yhdeksästoista viikko, kisaviikko
To 26.8.
Aamusta Pinarello huoltoon siihen Pinarellokauppaan, jossa on 11-vuoden mallisto näytillä. Vaihdetaan takapakka (11–28), kumit (Continental 4000S) ja vaihdevaijerit sekä säädetään pyörä muutenkin iskuun. Iltapäivällä mukava lenkki Ventiin aurinkoisessa kelissä. Sieltä aika läheltä Venttiä löytyi se jäämies Ötz, joka on nyt Espoossa vierailemassa. (Käyhän Petri morjestamassa miestä). Nousua tulee n. 500 metriä ja saman verran tietysti laskua Söldeniin. Syömme gulassi keiton ja ison lasin Cocacolaa.
Torstai-iltana oli näin leppeä keli ja fiilinki.
Pe 27.8
Aamupalan jälkeen lähdemme Höhegurgeliin, mutta jo kohta alkaa sataa. Käännymme takaisin ja lähdemmekin autolla käymään Kuhtain päällä, joka on pyhänä se ensimmäinen vuori. Helpompaa se on autolla. Iltapäivällä paistaa taas aurinko ja uusi lähtö Höhegurgeliin, jossa juodaan Kajauksen tarjoamat kahvit. Ajaminen tuntuu helpommalta kuin torstaina. Paluumatkalla ripottelee taas vettä.
La 28.8.
Vettä sataa koko päivän eikä ihan lämminkään ole. Pörräämme Freiseit-areenan ympärillä ja teemme edullisia ostoksia. Hanskoja, aluspaitoja, ajosukkia, tuuliliivejä ym. Ainakin kuvittelemme, että ne ovat edullisia. Syön kaksi kertaa pasta pologneesia ja illalla kyläilemme helsinkiläisten hotellissa. Petri keittää kahvit ja on pitkoa ja kakkuakin. Janeilla on myös punaviiniä, jota otan tilkkasen ja soitan kotiin. Jännitämme kaikki huomisen säätä. On luvattu kylmää, mutta ei pitäisi sataa. Illalla uni tulee silmään ihmeen hyvin.
Su 29.8.
Aamuhämärissä lähtötunnelmissa Tohtori Kaikkonen, minä, Matti, Jouko ja Välikangas.
Herätys on 10 vailla 5 ja sängystä suoraan Josefiinan aamiaispöytään, jossa tunnelma on odottavan jännittynyt. Meitä Suomalaisia on Matti, Jouko, Ilpo, Kajaus, minä, Littoisten pojat tohtori Kaikkonen ja Välikangas sekä pari saksalaista. Syömme Elovenan pikapuuroa ja normi leivät juustoineen ja kahveineen.
Vähän kuuden jälkeen olemme pihalla ja Peterin Valtteri ottaa lähtökuvan. Lämpöä on +4 astetta, eikä sada. Ajelemme alas lähtöpaikalle, jossa on vanha tutun tuntuinen lähtömeininki. Porukkaa on jo Sölden halki kulkevan tien täydeltä. Mihinkähän aikaan ensimmäiset ovat tulleetkaan? Musiikki soi ja kaksi kuumailmapalloa valmistelee lennolle lähtöä. Tämä lähtöhumu panee jo sykkeet nousemaan. Jäämme aika etupäähän tien viereen ja yritämme vähitellen työntää etupyörää lähemmäs varsinaista ajopaanaa. Fiilinki on korkealla. Tasan seitsemältä jysähtää tykki ja 5000 ajajaa naksauttaa klossit kiinni ja kääntää ahneesti kohti Ötziä.
Minulla on mielessä se 10 tunnin alitus, vaikka se ei juuri nyt ihan niin tärkeältä tunnukaan. Lähtöpaikka aika etupäässä mahdollistaa rohkean laskemisen kun porukkaa ei ole ihan vieri vieressä. Ötziin tulee 32 km ja hieman hämmästelen aikaani, joka on 5 minuuttia nopeampi kuin viime vuonna. Hyvä alku, mutta nyt alkaa 17 km:n kiipeäminen Kuhtaille, johon sisältyy se kilometrin pätkä 18 prosentin nousua. Sykkeet pysyvät 150–155 välillä eikä tämä nyt ihan kauhealta tunnu, mutta ylhäällä väliaika on enää minuutin alle. Pieni pettymys, mutta ei auta kuin syöksyä vauhdikkaaseen laskuun, jossa huippunopeus nousee 108,8 km/h. Lehmät pysyvät omalla puolellaan ja uskallan laskea ihan mallikkaasti. Ainoastaan pimeähköt tunnelit pelottaa ja niissä on pakko hidastaa. Kaikki ei hidasta. Innsbruckissa väliaika on pysynyt edelleen siinä minuutin alle.
Bergieselin hyppyrimäen alta jatketaan kohti Brenneriä 38 km, johon ei nousumetrejä tule kuin 697 m. Siis ”helppo” osuus, joka olisi ajettava kuitenkin kovaa, kun kerran siihen on mahdollisuus. Yritän sinnitellä isohkossa ryhmässä, joka ajaa minusta liian lujaa. Ihan loppujyrkänteissä annan vähän periksi ja ajelen rauhassa huoltoon. Väliaika on vieläkin se minuutti alle. Mikä on kun vauhti ei vaan parane? Nyt syön suppea ja juon Pepsiä. Nappaan pari banaanin puolikasta ja omasta purkista merisuolaa. Vielä suuhun Ikaalisista tuotu suolakurkku, jota imeskelen pitkään ja sylkäisen lopulta roippeet tienposkeen. Rasitus alkaa nyt tuntua, matkaa on tehty 4 tuntia 17 minuuttia (120 km).
Tullaan Italian puolelle ja heti on lämpimämpääkin. Baareissa väki nostelee olut- ja viinilasejaan kannustavasti. Italialaiset liikennepoliisit prässätyissä univormuissaan ja koppalakeissaan ohjailevat liikennettä tärkeän näköisinä. Autot odottavatkin kiltisti, pyöräilijät ovat kuninkaita täällä, ainakin tänään. Olen kiristänyt 2 minuuttia ja alkaa Jaufenpassin nousu. Nyt ei pysty enää taktikoimaan vauhdin kanssa, voi vain ajaa sen mitä pystyy ja jaksaa. Matkaa ylös on 22 km ja nousua 1120 m. Ei ihan huippujyrkkää, mutta koko ajan nousua ilman pientäkään helpotusta. Aluksi ajetaan metsässä, jossa mutka mutkan perään kivutaan loputtoman tuntuisesti, kunnes vihdoin edessä aukeaa mykistävä alppimaisema. Tästä näkee kaukaisuuteen huipulle jossa pienet pisteet liikkuvat hitaasti edeten. Tuonne sitä olisi itsekin päästävä. Ensimmäisen kerran tunnen pientä nyppimistä oikeassa reidessä. Kaadan taas merisuolaa suuhun jota imeskelen kavutessani viimeiset kilometrit. Ylhäällä aika on käynyt jo 4 minuuttia yli viime vuoden. Tosin huolto oli nyt ennen väliaikamattoa, mutta alkaa tuntua, että se 10 tunnin alitus ei tule onnistumaan.
Lasketellaan taas alaspäin ST.Leonardin kylään. Alussa on pitkiä suoria vuoren rinteillä, jossa mutkissa on noin 30 cm korkea muuri ja takana satojen metrien pystysuora pudotus. Jotkut uskaltaa viivyttää jarrutuksensa ihan loppuun. Minä en uskalla, vaan ajan kädet kahvoilla jarrulla laahaten. Suorien jälkeen tulee serpentiiniä, mikä ei tunnu päättyvän koskaan. Kurvi, pieni suora ja kurvi toiseen suuntaan. Välillä alhaalla kaukana näkyy kylä jota kohti olemme menossa, mutta se ei tunnu lähestyvän yhtään. Ajoasento tuntuu niskassa, päätä särkee ja sormet puutuu tunnottomaksi. Pitää oikein katsoa, ovatko ne sormet kahvoilla. Helpotus on suuri kun pääsen alas ja vähän kummastelen kun olen taas pari minuuttia edellä vanhoja väliaikoja. Ajoin nimittäin tämän laskun surkeasti.
Paljon ei ehdi helpotuksesta nautiskella, kun tie alkaa taas nousta ja nyt sitä sitten piisaa 31,5 km ja täältä 700 metristä kiivetään 2500 metriin. Ei voi miettiä etukäteen kovin pitkälle, on vain kihnutettava metri metrin perään. Yritän muistaa juoda mahdollisimman paljon ja suolaakin pistän poskeeni aina väliin. Aurinko paistaa nyt tosi kuumasti ja hiki valuu silmiin. Krampin tapaista tuntuu nyt jo molemmissa reisissä, mutta vielä pystyy pyörittämään. Vauhti ei ole kovaa. Välillä se on kävelyvauhtia, eikä koko nousupätkän keskivauhti ole kuin 12 km/h.
Shönaun huoltopiste ei tule yhtään liian aikaisin. Juomat on loppu ja aika lähellä loppua taitaa olla mieskin. Suolainen keitto ja Pepsi-cola palauttaa voimat taas ihmeellisesti, mutta en jää sitä kummastelemaan vaan hyppään pyörän päälle. Aika pian tulee se viimeinen huolto, joka minusta on vähän turha enää näin lähellä huippua, mutta otan silti keittoa ja colaa. Yritän vielä pusertaa jostain vauhtia ja onnistunkin ohittelemaan porukkaa, eikä se 10 tunnin alituskaan tunnu juuri nyt ihan toivottomalta. Jospa sittenkin, mutta nyt tulee se kramppi oikeaan reiteen. On pakko hypätä pyörän päältä ja ottaa sitä merisuolaa. Venyttelen kevyesti ja ravistan jalkaa ja taas matkaan. Nyt hiipuu väkisin vauhti ja viimeiset kolme pitkää ”Gehreniä” tuntuu tosi pahalta. Kello käy armotta, ja kun ajan lähellä huippua olevaan pitkään tunneliin näen jo, että aikani tulee olemaan aika lähellä viimevuotista. Timmelsjochin väliaikamatto ylittyy ajassa 9.28.00 kun se vuosi sitten oli 9.26.22. Ei sitä tässä loppulaskussa enää ajeta kiinni, joten ajelen lopun rauhassa. Suoralla jossa on se tutka, en paina jarruja ja yritän koota itseni tiiviiseen muna-asentoon. Vauhti on hyvä, kuva otetaan, mutta tutkan nopeuksia ei jostain syystä julkistetakaan. Uskon, Salosen Timo, että se on yli 100 km/h.
Viimeiset kilometrit tuntuvat jo juhlalta. Mitä sitten, vaikka ajetaan vastatuuleen. Kisa on taas voitettu, maaliin on mahtava ajaa ehjänä yhden elämän pienen haasteen voittaneena. Loppuaika on 10.09.26,0 ja viimevuonna se oli 10:07.50,8.
Maalissa 10.09.26
Timmelsjochin laskun alkupäässä
- Ma 23.8. AL 20 min + venyttely
- Ti 24.8. AL 20 min + venyttely, Illalla Helsinkiin
- Ke 25.8 Lento Muncheniin ja autolla Shöldeniin
- To 26.8. ?
- Pe 27.8. n. 40 km
- La 29.8. n. 30 km
- Su 30.8. Ötz 238 km , 10.09.26, KV 23,2 km/h, KS 135, + 15 C
Su 5.9
Palautuminen on sujunut ihan hyvin. En ole pyörällä ajanut vielä metriäkään, enkä ole tehnyt mitään muutakaan liikuntaa. Tänään kerättiin koivurankoja Kurussa ja selkä naksahti sillalailla perinteisesti. Lumbago acuta, ja nyt kävellään vinossa pari viikkoa. Onneksi ei tullut viikko sitten.
Analyysin paikka. Miksi ei mennyt alle 10 tunnin?
Se paino oli pari kiloa enemmän kuin vuosi sitten. Kyllä se on uskottava, että kaksikin kiloa vaikuttaa noissa nousuissa. Vaikka laskut tulivat nyt paremmin, niin nousuissa tuli miinusta. Ja ehkä vedin hiukan liian pitkälle kovia harjoituksia, mitä alle 9 tunnin mies Petri Hietanenkin epäili. Liian pitkiä lenkkejä liian lähellä kisaa. Viimeiset lenkit, Kyrösjärven lenkki 78 km oli nihkeä ja vauhtikin vain 28,8 km/h, eikä ihan viimeinen Jämijärven lenkkikään tuntunut paremmalta. Molemmilla lenkeillä sykkeet oli yllättävän ylhäällä. Nämä panivat silloin jo hieman mietityttämään, vaikka en sitä myöntänyt oikein itsellenikään. Tosin Söldenissä ajetut lenkit tuntuivat ihan mukavilta. Nyt kun ajattelee koko kisaa, niin ehkä siinä oli jotenkin pieni ”jarru” päällä koko ajan. Olisi voinut mennä pikkuisen nopeammin, vaikka onhan tuo aivan loistava aika, josta olen tosi ylpeä.
”Ainakin Kerran Vielä-Projekti” on jo käynnistynyt ja siihen kuuluu nyt painon pudotus siihen 75 kiloon. Se on avain.
Palataan Ainakin Kerran Vielä Projektiin huhtikuussa 2011. Hulluus jatkuu.
Järjestäjän dataa:
Hallo Timo,
Wir, das Organisationskomitee des Oetztaler Radmarathons, danken Dir für die Teilnahme am diesjährigen Rennen. Wir hoffen, dass Du einige schöne Tage im Oetztal und ein erfolgreiches Rennen erlebt hast.
Dank der Zeitmessung von DATASPORT erhältst Du jetzt bereits Dein Ergebnis mit allen erfassten Durchgangszeiten.
Name Timo Ranta
Startnummer 1134
Land/Ort FI-Ikaalinen
Kategorie Männer / Uomini M2
Startzeit 6:46.30,1
Zielzeit 16:55.55,1
Fahrzeit 10:09.25,0
Durchschnitt 23,432 km/h
Rang Gesamt 1603.
Rang Kategorie 164.
Durchgangszeiten auf der Strecke
Stelle Tageszeit Fahrzeit
Rang
Gesamt
bis Oetz 7:26.05,7 39.35,6
144.
1433.
bis Kühtai 8:50.53,1 2:04.23,0
162.
1649.
bis Innsbruck 9:44.48,2 2:58.18,1
176.
1748.
bis Brenner 11:04.02,9 4:17.32,8
158.
1614.
bis Gasteig 11:37.15,5 4:50.45,4
162.
1628.
bis Jaufenpass 13:04.48,0 6:18.17,9
156.
1540.
bis St.Leonhard 13:37.32,7 6:51.02,6
165.
1629.
bis Timmelsjoch 16:14.31,0 9:28.00,9
160.
1576.
Bergzeitfahren Oetz-Kühtai 17.3km, Höhenunterschied 1200m
Fahrzeit 1:24.47,4
Durchschnitt 12,242 km/h
Rang Gesamt 1808.
Rang Kategorie 174.
Bergzeitfahren Innsbruck-Brenner 38.2km, Höhenunterschied 697m
Fahrzeit 1:19.14,7
Durchschnitt 28,922 km/h
Rang Gesamt 1462.
Rang Kategorie 135.
Bergzeitfahren Gasteig-Jaufenpass 21.6km, Höhenunterschied 1130m
Fahrzeit 1:27.32,5
Durchschnitt 14,804 km/h
Rang Gesamt 1415.
Rang Kategorie 141.
Bergzeitfahren St.Leonhard-Timmelsjoch 31.4km, Höhenunterschied 1759m
Fahrzeit 2:36.58,3
Durchschnitt 12,002 km/h
Rang Gesamt 1569.
Rang Kategorie 153.